torstai 12. joulukuuta 2013

Uintireeniä


En ole uintitreeneistä hirveästi aiemmin kirjoittanut, ehkä siksi että olen siinä kaikista kolmesta triathlon-lajista kokemattomin. Vapaauinnin tai ylipäätänsä pään veteen laittamisen opin vasta viime vuonna, kovin pitkää uintitaustaa mulla ei siis ole. Tai olen kyllä aiemminkin uinut paljonkin jos pää pystyssä sammakko-uinnin voi uinniksi laskea. Uinnin suhteen mulla ei ole kovin tarkkoja aikaparannustavoitteita. Ajallisesti uinnilla on triathlonissa pienin osuus, joten jos suuria aikaparannuksia haluu tehdä, niin paukut kannattaa satsata pyöräilyyn ja juoksuun. Uinnissa osalta tavoittelen tällä erää tekniikan parantumista ja ylipäätänsä uintitreenihistorian kasvattamiseen. Seuraavan kerran kun kisaan triathlonissa haluan tuntea, että tunnen oloni varmaksi ja vahvaksi. Altaassa koenkin olevani ihan hyvä uimari, en nyt ole kovin nopea, mutta on sellainen olo että tiedän mitä teen. Avovedessä tilanne on sitten toinen ja tunnistakin, että avovesiuintia pitää treenata vielä paljon. Kylmään veteen uloshengittäminen ei ole ihmiselle kovin luontaista, mutta kokemuksen kanssa uskoisin tämän asian helpottuvan. Lisäksi avovedessä harvemmin näkee muuta kuin omat kädet, jos niitäkään, ja tähänkin on vain totuteltava. Itse koen vähän ahdistavaksi sen, etten avovedessä uidessa näe siellä veden alla mitään. Toisaalta ehkä ihan hyväkin, muutan varmaan säikkyisin kaikenmaailman kaloja ja muita veden asukkeja :D

Altaassa uidessa on myös aina selkeät linjat minkä suuntaisesti uidaan, eikä tarvitse pelätä että kukaan ui yli. Kisoissa taas uidaan ryhmässä ja tällöin saattaa saada tuntumaa muiden käsivedoista tai potkuista. Näiden ei pitäisi kuitenkaan antaa vaikuttaa omaan uintiin, vaan olisi hyvä pyrkiä uimaan mahdollisimman normaalisti. Itse välillä huomaan, jos altaassa joku ohittaa mut ihan ihossa kiinni, niin en siinä oikein pysty pitämään omaa uintirytmiäni.

Kun alkuun opettelin vapaauintia, pyrin lähinnä vain uimaa määrää enkä tekemään mitään erilaisia harjoitteita. Olen nyt viime aikoina pyrkinyt vähän järkevöittämään uintitreenejäni ja viime kerralla tein seuraavanlaisen setin:
  • 500 alkuverraa (vaparia)
  • 4 x (50 potkuja laudan kanssa, 50 normaalia vapaauintia)
  • 100 vaparia
  • 200 käsivetoja pullarin kanssa
  • 200 vaparia
  • 2 x (25 hengittäen joka 4. käsivedolla - oikea puoli, 25 vaparia, 25 hengittäen joka 4. käsivedolla - vasen puoli, 25 vaparia)
  • 4 x (25 hengittäen joka 5. käsivedolla, 25 vaparia)
  • 2 x (25 hengittäen joka 6. käsivedolla - oikea puoli, 25 vaparia, 25 hengittäen joka 6. käsivedolla - vasen puoli, 25 vaparia)
  • 200 käsivetoja pullarin kanssa
  • 200 loppuverraa (vaparia)
Täällä altaan mitta on 25 jaardia, eli yhteensä tuosta kertyi 2200 jaardia, joka on suurinpiirtein 2 km. Tunnistan, että potkuni ovat huonot ja en niillä kovin kovaa pääsekään, joten siksi olen niitä alkanut erikseen tekemään. Potkut laudan kanssa teen niin, että pidän laudan alareunasta suorin käsin kiinni ja pidän pään veden alla, pinnalla käyn tarpeen mukaan hengittämässä. Osa tekee potkuja, niin ettei pää on pinnalla koko ajan. Tällöin kuitenkin uintiasento kärsii ja jalat uppoavat, asento ei ole myöskään kovin niskaystävällinen.

Kun jakaa uinnin tuollaisiin erilaisiin osuuksiin, menee aika paljon nopeammin ja homma ei käy myöskään puuduttamaan. Vaihtelu virkistää ja se pätee myös uintitreeneihin!
Aallonmurtaja Miami Beachillä, ei nyt liity juttuun muuten kuin että kuvassa näkyy vettä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti