Puolimatka Turku Triathlon Weekendissä ja ikäsarjan voitto!

Tämän vuoden triathlonkisakausi päättyi viime viikonloppuna Turussa, jossa järjestettiin ensimmäistä kertaa Turku Triathlon Weekend kisat ensimmäistä kertaa. Lauantaina oli sprintti ja sunnuntaina puolimatka, johon osallistuin itse. Joroisten jälkeen olin mielessäni vähän kaavaillut seuraavaksi tavoitteeksi alittaa 5 tuntia puolimatkalla ja vähän myös pohtinut, että miten voisin parantaa suoritustani seuraavassa kisassa. Yksi selkeä parannuskohde olisi juoda ja syödä enemmän pyöräilyn aikana, jotta juoksussa olisi enemmän energiaa. Joroisissa juoksuni on ollut loppua kohden aika hyytyvää, kun energiat ovat alkaneet olla vähissä ja juoksun aikana en kauhean hyvin pysty herkän vatsan takia tankkaamaan energiaa. Lisäksi Turkuun lähti käyttöön myös uusi Air Attack kypärä, muuten kisaan oli tarkoitus lähteä aika lailla vanhan kaavan mukaan.

Heinin kanssa majapaikkamme edessä kisaa edeltävänä iltana

Menimme Heinin kanssa Turkuun jo lauantaina, sillä kisa starttasi sunnuntaiaamuna klo 9. Turussa saimme myös vähän vahvistusta seurueeseemme ja tällä porukalla kävimme syömässä illallista ja kuuntelemassa kisainfon. Majapaikan olimme varanneet ihan kisakeskuksen vierestä ja se olikin sen suurin etu. Huoneemme oli vähän turhan ahdas ja siellä sai vähän taiteilla parin pyörän kanssa, aamiaistarjoilu alkoi myös vasta seitsemältä, joten kävimme hankkimassa omat aamiaistarpeet, jotta voisimme syödä aamiaisen jo noin kuuden aikaan. Aamiaisen jälkeen keräsimme kamat ja suuntasimme starttipaikalle.

Aamiaistarpeiden hankintareissulla ja saimme oikein paikallisen saattajan mukaan, jotta löysimme tämän kaupan :)

Molemmat vaihtopaikat sijaitsivat samassa pisteessä ja saimme laatikot jonne piti asetella kaikki kamat pyörää lukuun ottamatta. Kun kamat oli moneen kertaan tsekattu läpi ja aseteltu laatikkoon, niin suuntasimme uinnin starttipaikalle. Vähän etukäteen mietitty se Aurajoen puhtaus, mutta tuskin kisaa siinä järjestettäisiin ellei siinä olisi ihan turvallista uida. Edellisenä päivänä oli myös ollut se sprintti, joten joki oli jo kertaalleen ollut kisakäytössä eli toimisi varmaan nytkin ihan hyvin. Kävimme vähän uimassa lämmittelyuintia Aurajoessa ja aika normaalilta siinä uinti tuntui, näkyvyys oli heikko, mutta sitä se nyt on Joroisilla ja Kuusijärvelläkin, joten ei ollut mitään uutta. Uinnista poistuttiin jyrkkää ramppia pitkin ja kävin senkin ylösnousemisen kokeilemassa ennen kisastarttia.

Hyvin mahtuu :D

Vähitellen alkoi olla aika asettautua lähtöasemiin. Kaikki kisaajat lähtivät samaan aikaan liikkeelle sekä miehet että naiset ja lähtö tapahtui siis vedestä. Asettauduin itse uintiryhmän oikeaan laitaan ja siellä tuntui olevan mukavasti tilaa. Heti startista pääsin uimaan aika mukavan rauhassa omaa vauhtia ja suunnistin vähän liiankin usein ihan vain varmuuden vuoksi. Tietty aina hengittäessä joen laidat näkyivät, joten nekin auttoivat suunnistuksessa. Ensimmäisellä poijulla tuli vähän ahdasta uida ja tässä pari miestä yrittikin uida jalkojeni päältä. Otin välissä pari rintauinnin vetoa, jotta sain pahimmat ahdistuksen tuntemukset laantumaan. Poijujen jälkeen koitin ottaa jonkin aikaa aika iisisti, kun tuntui että olin lähinnä ahdistuksesta johtuen aika hengästynyt. Sain nopeasti itseni rauhoitettua ja lähdin uimaan kohti seuraavia poijuja. Aika omassa rauhassa sain uida pitkän suoran ja vasta seuraavilla poijuilla tuli taas otettua vähän kontaktia. Loppu meni aika lailla omaa uintia uiden ja uinti alkoi tuntua rennolta. Aurajoessa uinti oli loppujen lopuksi aika kiva ja katsojaystävällinen. Oli hauska uidessa katsella laivoja ja vastaantulevia uimareita. Uinti oli myös paljon siistimpää kuin Joroisissa ja yhtä pahoja oman tilan taisteluita ei tullut, ja vastaan ei myöskään tullut hitaampia uimareita. Uinti meni aikaan 37:14, joka oli noin minuutin hitaampi kuin Joroisissa.

Maalialue kisaa edeltävänä iltana

Jotenkin oli vähän pöllähtänyt olo uinnin jälkeen ja kesti tovi, että sain itseni juoksemaan kohti vaihtopaikkaa. Siellä sukat ja pyöräilykengät jalkaan, kypärä päähän ja numerolappu päälle. Ja sitten pohdintaa että oliko tässä kaikki ja seuraavaksi pyörä telineestä ja suunta kohti pyöräreittiä.  Jotenkin hätäilin liikaan enkä millään meinannut saada kenkää polkimeen kiinni, päätin sitten vaan lähteä polkemaan ja laittaa lukkopolkimet polkiessa kiinni. Pyörä lähti ihan ookoosti liikkeelle, alkuun oli jonkin verran siirtymäajoa ennen kuin päästiin ajamaan E18-moottoritien ohituskaistalle. Tuota moottoritietä kierrettiin neljä kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella kääntöpisteelle saakka pyörä tuntui todella tahmealta, Garmin näytti tässä yhden 5 kilometrin pätkän ajaksi 9.40, joka oli paljon hitaampaa kuin olin suunnitellut ajavani. Odotin näkeväni alle 9 minuutin aikoja. Kääntöpisteen jälkeen meno kuitenkin muuttui ja vaihdetta sai heti laittaa isommalle. Tämä valaisi, että tuuli oli hidastanut menoa eikä kyse ollutkaan tahmeasta kulusta.

Suomen Joutsen ja vaihtoalue sen edessä

Jonkin verran pystyin ajamaan nopeampien uimareiden ohi, mutta ohitettavien määrä oli moninkertaisesti pienempi kuin mitä se oli Joroisilla. Kun vastatuuleen ajo tuntui niin tahmealta, niin aloin jo mielessäni pohtimaan, että viiden tunnin alitus taitaa tänään olla liian kova tavoite. Olosuhteet olivat kuitenkin kaikille samat, joten päätin alkaa taistelemaan sijoituksista. Otin tavoitteeksi, ettei kukaan nainen mene ohitseni. Se huono puoli tuolla 4 kertaan kierrettävällä pyöräreitillä oli, etten tiennyt että ohitinko sellaisia, jotka olivat samalla kierroksella itseni kanssa vai sellaisia, jotka olivat vielä edellisellä kierroksella. Mutta eipä sillä kai niin väliä ole. Pyörän päällä koitin keskittyä siihen, että join ja söin tasaisesti. Lepotankojen välissä olevasta pullosta on helppo juoda pillin kautta, eikä tarvitse nousta jarrukahvoille.

Vaihtoalue aamulla ennen kisaa

Kolmannelle pyöräkierroksella onnistuin jotenkin huitaisemaan vahingossa kypärän visiirin pois ja se lennähti niin kauas taaksepäin, että kerkesin vain katsomaan, että sinne meni ja en lähtenyt sitä hakemaan. Tuntui melko tumpelolta, mutta toisaalta Joroisissakin olin nähnyt useamman visiirin maassa pyöräreitillä, joten en nyt tainnut olla ihan ensimmäinen, joka toheloi noin pyörällä ajaessa. Ajattelin, että yritän sen viimeisellä kierrokselle poimia matkaan. Yleensä ajan aina lasit päässä ilmavirran ja lentävien roskien takia. Oli aika jännäfiilis aurinkoisella kelillä ajaa kovia vauhteja ilman laseja. Koitin pitää katsetta alaviistossa, ettei silmiin lentäisi edestäpäin tulevia roskia. Samalla koitin pohtia, että mistäköhän noita visiirejä saisi tilattua uusia. Olin ihan varma, että se visiiri oli lentänyt jonnekin autokaistalle ja auto ajanut siitä yli tai sitten, että se oli mennyt säpäleiksi iskeytyessään maahan. Silmät myös tuntuivat vähän ärtyvän ilmavirrasta ja auringonpaisteesta. No vaihtopaikalla saisin laatikostani juoksuun aurinkolasit päähän.

Tämän visiirin huitaisin pyöräreitille..

Neljännellä kierrokselle koitin kovasti etsiä tieltä sitä pudonnutta visiiriä, mutta sitä ei näkynyt missään. Jos olisi hyvä tuuri käynyt, niin peesivalvojat olisivat mahdollisesti sen poimineet matkaan. Pyöräilyn loppuosalla tuli ehkä vähän hidastettua, kun en jotenkin ihan hahmottanut että missä reitti menee, kun edessä ei oikein ajanut kukaan. T2 vaihtoalue kuitenkin löytyi ja nopea vilaisu kelloon näytti, ettei pyöräily ollutkaan mennyt kauheasti hitaammin kuin Joroisilla. Pyöräilyaikani oli 2:39:18, joka oli oikeastaan 21 sekuntia nopeampi aika kuin Joroisten kisassa. Nopeasti pyörä telineeseen, kypärä pois ja kenkien vaihto sekä aurinkolasit ja lippa matkaan ja ulos vaihtoalueelta kohti juoksureittiä. Juoksureitin alussa katselin mittarin datoja ja laskeskelin, että jos juoksen puolikkaan aikaan 1.38, niin on vielä mahdollista alittaa 5 tuntia. Hyvänä päivänä tuo juoksuaika olisi ihan realistinen itselleni. Olen kuitenkin kesän aikana juossut aika vähän ja tuntuu, että juoksukunto on kärsinyt keväästä ja alkukesästä. Juoksun alku lähti aika reippaasti ja ekat kilometrit meni 4:20 min/km vauhtia. Kannustusta juoksureitillä tuntui riittävän kivasti etenkin ensimmäisellä kierroksella ja koitin hymyillä kannustajille. Vähitellen kilometriajat menivät 4:30 min/km tienoille. Puolen välin jälkeen kilometrivauhdit putosivat välillä 4:45 min/km -tasolle, mutta edelleen viiden tunnin alitus oli tavoitettavissa.

Turistikuva kisan jälkeen

Juoksun aikana koitin kuulostella itseäni, mihinkään ei varsinaisesti sattunut, lähinnä vain alkoi tuntua väsymystä kropassa. Parempi tankkaus pyörän päällä tuntui toimivat, oli paljon enemmän voimia juosta. Etenkin silti kuitenkin maltilla ja koitin pitää sykkeet alle 170, ja keskittyä kunnolliseen hengitykseen ja hyvään juoksuasentoon. Kilometrit tuntuivat etenevän aika nopeasti, pari vähän hitaampaa kilometriä osui matkan varrelle, mutta kilometrivauhdit pysyivät kuitenkin alle 5 min/km. Juoksun aikana join vain vettä ja otin yleensä aina kaksi mukia vettä, joista 1,5 mukia kaatelin päälleni. Keli oli varsin lämmin, pyöräilyssä oli aika sopiva lämpötila, mutta juostessa tuntui kuumalta. En kuitenkaan säästä alkanut niin stressaamaan, kun ei sille nyt erityisemmin mitään voi. Pidin vain huolen, että kastelin päätäni joka juoma-asemalla ja otin pieniä kulauksia nestettä. Juoksureitti oli aika kiva, tasainen ja kulki aika lailla Aurajoenrannassa. Juoksussa juostiin neljä kertaa sama reitti ja olin etukäteen pohtinut, että kävisiköhän se vähän tylsäksi. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi. Kilometrien edetessä juoksureitille alkoi valua enemmän väkeä ja otin aina tavoitteeksi edessä olevan juoksijan ohittamisen. Saan aina voimaa siitä, että pystyn juoksemaan jonkun ohi. Toka vikalla juomapisteellä pysähdyin juomaan urheilujuomaa ja vettä kunnolla, ja koitin kerätä voimaa viimeisellä kierrokselle. Tällöin vaihdoin myös Garminiin sellaisen näkymän, jossa näin kokonaisajan ja päätin, että nyt teen kaikkeni, että saan sen viiden tunnin rajan rikottua. Kilometri kilometriltä alkoi tuntua varmemmalta, että nyt mennään viiden tunnin ali.

Tulosket

Viimeistä kilometriä juostessani aloin suunnittelemaan mielessä, että miten tuulettaisin maalissa :D Olimme matkakumppaneiden kanssa keskustelleet edellisenä päivänä, että maalikuvissa näyttää hölmöltä, jos siinä on vain painamassa mittaria pois päältä, joten nyt päätin tsempata ja olla koskematta heti mittariin maaliviivan ylitettyä. Kun maali alkoi lähestyä, niin otin vielä loppukirin ja fiilis oli mahtava, kun tiesin, että pääsisin alle viidessä tunnissa maaliin! Kello pysähtyi aikaan 4:57:58. Kaikista naisista olin 7. ja edeltävät 6 kisasivat kaikki yleisessä sarjassa. Voitin myös oman ikäsarjani, tosin osallistujia siinä ei ollut kovin montaa, mutta voitto on aina voitto ja on myös hienoa saada tuo aika uudelle tuntilukemalle! Ensimmäistä kertaa koskaan triathlonin puolimatkalla juoksu kulki oman tasoni mukaisesti, juoksuaikani oli 1:37:31 ja vain kolme naista juoksi itseäni nopeammin.

Ikäsarjojen palkintojako

Se on jännä miten nälkä kasvaa syödessä ja uskoisin, että tuossa ajassa on vielä parantamisen varaa :) Etenkin pyöräilyssä olisi mahdollista saada vielä minuutteja pois ja juoksustakin ehkä vielä jonkin verran. Uinnin suhteen en ole niin optimistinen, ehkä siinä riittäisi tavoitteeksi se, että olisin enemmän sinut porukassa uimisen suhteen enkä kokisi mitään ylimääräisiä ahdistuksia siinä. Tähän Turun kisaan on kuitenkin hyvä päättää tämän vuoden triathlonkisakausi ja alkaa keskittymään tuleviin juoksukisoihin. 

Ja se kypärästä huitaistu visiiri löytyi muuten ehjänä kisan jälkeen kisatoimistosta! Peesivalvojat olivat poimineet sen matkaansa, hienoa palvelua! Muutenkin kisajärjestelyt olivat varsin onnistuneet, etenkin kun ottaa huomioon, että kisa järjestettiin ensimmäistä kertaa. Pieniä kehityskohteita tunnistin, joilla tapahtumaa voisi vielä hioa vielä entistä paremmaksi (esim. maalihuolto).

Sporttilauantai: Sprinttimatkan triathlonia ja beachfutista

Viime lauantai oli varsin urheiluntäyteinen ja päivän kruunasi vielä aurinkoinen kelikin, joka tuntuu olevan harvinaista herkkua tänä kesänä! Aamulla kävin vetämässä Heltri Cupin Rykäsyn eli sprinttimatkan triathlonkisan ja tämän lisäksi kotoa Kuusijärvelle ja takaisin tuli siirtymäfillarointia vajaan 40 kilometrin edestä. Rauhallinen fillarointi Kuusijärvelle kävi hyvästä verryttelystä ja tämän lisäksi kävin ennen starttia vetämässä lyhyen uintiverran. Kuusijärvelle oli mukavasti tullut porukkaakin paikalle, joten pääsi vähän kisatunnelman makuun vaikka kyse olikin harkkakisasta :) Uinnin startissa lähdin oikeasta reunasta liikkelle ihan reunimmaisena ja siellä sainkin aika mukavasti uida omassa rauhassa. Yleensä uinnissa hengitän joka kolmannella, mutta nyt kisoissa olen alkanut hengittämään joka toisella käsivedolla ja tuntuu että vauhtikin on vähän kovempaa tällöin. Nytkin uinti tuntui kulkevan aika kivasti, vaikka se on kaikista lajeista heikoin itselleni ja tavoitteenani on lähinnä vain päästä se ilman suurimpia ahdistuksia läpi. Oma kelloni näytti uintimatkaksi vain 650 metriä, mutta vauhti oli varmaan nopein koskaan uimani vauhti tuon pituisella matkalla. Garmin näytti 1:41 min/100 m vauhdiksi, kun yleensä nuo lukemat tuppaavat alkamaan kakkosella.

Vaihtopaikan pyöriä

Ensimmäisessä vaihdossa vähän sähläsin Garminin kellon kanssa. Koska mittari on niin iso, niin otan sen yleensä pois ranteesta ennen kuin kiskon märkäpuvun hihan pois ja niin tein nytkin. En vain millään meinannut saada sitä hihnaa kunnolla ranteeseen sähellyksen takia. Lisäksi kokeilin nyt ekaa kertaa myös uutta kypärää, jossa on sellainen visiiri ja jotenkin sen visiirinkin kanssa onnistuin säheltämään. Kun kaikki sähläykset oli hoidettu, niin sitten lähdin pyörän kanssa juoksemaan kohti pyöräreitti ja pyörän päälle päästyäni laitoin heti vaihdetta isommalle. Pyöräosuus tuli otettua ehkä vähän liian iisisti ja osaltaan tähän vaikutti se, että olen vielä vähän tottumaton ajamaan kovia vauhteja triathlonpyörällä. Suurimman osan mutkista ajoin jarrukahvoilla ja tuulisimmilla pätkillä nousin myös jarrukahvoille. Ensimmäisellä kiekalla jouduin hidastamaan edelle ajavan bussin perään ja melkein jopa pysähtymään, kun odottelin bussin kääntyvän edestäni pois.

Oma vaihtopaikka

Uusi kypärä pääsi ensimmäisen kerran kisakäyttöön

Pyörävauhti oli aika samaa mitä oisin maantiepyörälläkin päässyt, tosin sykkeet olivat ehkä noin 5-10 pykälää alemmat kuin jos olisin maantiefillarilla samaa vauhtia ajanut. Etenkin tuolla Lahdentiellä pääsi pitkällä suoralla vetämään hyvää vauhtia isoilla vaihteilla, mutta muuten ajelin ihan liikaa jarrukahvoilta. Eli ei muuta kuin lisää triathlonpyörälenkkejä! Toisessa vaihdossa sähläykset jatkuivat ja en meinannut millään saada toista juoksulenkkaria kunnolla jalkaan, jotenkin se kantaosa jäi koko ajan ruttuun. Viimein sain kengät jalkaan ja suuntasin juoksuosuudelle, jalat tuntuivat ihan liian tuoreilta eli pyörän olin ottanut ihan liian kevyesti. Juoksussa sain taas useamman selän kiinni ja sain nostettua omaa sijoitusta naisten yleisen sarjan kolmoseksi :) Juoksun vauhdiksi tuli 4:12 min/km eli ihan ok vauhti sprintille ja juoksuaikani olikin naiskilpailijoiden toiseksi paras aika, hävisin vain Maria Söderströmille, joka tunnetusti on hyvin vahva juoksija.  Kokonaisajaksi kellotin 1:14:58. Juoksuosuus Rykäsyssä on vähän normaalia sprinttiä pidempi, viiden kilometrin sijasta Rykäsyssä juostaan 5,3 kilometriä. Viime vuodesta tulos parani 6 minuutilla ja paremmalla pyöräilyllä tästä voisi vielä saada vähän minuutteja pois. 

Beachfutis -turnauspaikka

Maalissa banaanin ja palautusjuoman vedettyäni oli jo aika suunnata fillarilla kotiin ja valmistautumaan iltapäivän urheiluun eli Hietsun beachfutis -turnaukseen. Ainakin peliaikaa oli hyvin tiedossa, sillä meidän joukkueella ei ollut yhtään vaihtopelaajaa :D Yleensä en tykkää olla maalissa, mutta nyt aamupäivän urheilun jäljiltä tarjouduin olemaan ensimmäisen erän maalissa sekä myöhemmin myös toisenkin erän. Meillä oli yhteensä 3 peliä lauantaina ja kentällä oli maalivahdin lisäksi neljä pelaajaa. Ennen ensimmäistä pelejä arvoimme vähän, että pitäisikö pelata sukilla vai paljain jaloin. Kenkiä ei siis saanut käyttää. Myös erilaisia teippivirityksiä näkyi paljon. Ensimmäisen erän pelasin sukilla, mutta ne keräsivät niin paljon hiekkaa, että loppupelit menin paljain jaloin.

Päivän urheilut tehty pelipaita päällä

Muilla joukkueilla oli kaikilla runsaasti vaihtopelaajia ja oli heillä myös taitoakin enemmän. Annoimme kuitenkin ihan hyvän vastuksen ja joitakin maalejakin pääsimme parissa pelissä tekemään. Beachfutis oli aika hauskaa ja tuomarit olivat myös mukavia, tapahtumassa oli aika kiva tunnelma ja voisin hyvin mennä uudestaankin. Illalla kotona jaloissa kyllä tuntui päivän urheilut, etenkin beachfutis painoi ja siinä saadut osumat. Hiekka oli myös mukavasti raapinut ihoa ja potkujalan jalkapöytä oli kipeänä pallon potkimisesta. Oli muuten hauskaa juosta paljain jaloin, pitäisi tuota useamminkin harrastaa :) Päivän päätteeksi lähdin vielä Kallion Block Partyyn palloilemaan, varsin ohjelmantäyteinen ja kiva päivä!

Väentungosta Kallio Block Partyssa