keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Katse seuraavaan kauteen


Tämän vuoden kisat on aika lailla taputeltu, joihinkin pienempiin kisoihin saatan vielä ottaa osaa, kuten joulukuussa juostavaan Aktia Cupiin, mutta pääkisat on kuitenkin jo vedetty, joten on hyvä hetki alkaa vähän miettiä, että mitä sitä oikein ensi vuonna tekisi. Alun perin suunnittelin osallistuvani täysmatkan triathlonille ensi vuonna, pupu meni kuitenkin pöksyyn ja päätin siirtää tätä tavoitetta vielä vuodella eteenpäin. Suurin syy tälle päätökselle oli syksyllä vallinnut ylirasitus ja luottamuksen lasku oman kunnon suhteen. Ensi vuonna ei kuitenkaan olisi tarkoitus ottaa vain rennosti, vaan jatkaa matkaa nopeammaksi ja kestävämmäksi kuntoilijaksi :)
Syksyä Chicagon suunnilla
Ensi vuoden kisojen suhteen olen lyönyt lukkoon (eli nimi lukee jo ilmoittautuneiden listassa) kolme kisaa. Toukokuussa on taas Helsinki City Run ja kesäkuun alussa Helsinki Half Marathon. Myös Joroisten puolimatkalle on suunta ensi kesänä. Näiden lisäksi mietinnässä on myös jokin toinen triathlonin puolimatka sekä myös ainakin yksi maraton. Maratonin suhteen olen harkinnut Helsinki City Marathonia, jossa on ensi vuonna uusi reittikin. Samaan aikaan on kuitenkin vielä triathlonkausi käynnissä, joten parempi ajankohta maratonille voisi olla myöhemmin syksyllä. Tällöin esimerkiksi Vantaan maraton olisi vaihtoehtona. Myös maratonin juokseminen ulkomailla on esillä, kohteina ovat olleet esillä ainakin Prahan ja Reykjavikin maraton.

Näin Jenkeissä
Näiden kisojen lisäksi suunnitelmissa olisi osallistua useampaan lyhempään kisaan, kuten kymppeihin ja vitosiin, sekä Helsinki Triathlonin harkkakisoihin. Myös varmaan Vuosaarijuoksuun menen juoksemaan puolimaratonin, järjestäjät lupailivat ilmaista osanottoa kisan voittajille ja täytyyhän tämä tarjottu etu hyödyntää :) Muutenkin tuo Vuosaarijuoksu oli kivanhenkinen tapahtuma, joten senkin puolesta sinne olisi mukava mennä.

Lunta tuli Helsingin kaduille
Tällainen olisi siis vähän hahmotelma ensi vuoden kisoista, kisakalenteri tulee vielä päivittymään tulevina kuukausina ja etenkin noita pienempiä kisoja saatan ottaa mukaan lyhyelläkin varoitusajalla. Tällä erää olen treeneissäni keskittynyt peruskuntoon ja lihaskuntoon. Olen nyt pyrkinyt pari kertaa viikossa joko salille tai BodyPump-tunnille. Viime viikon maanantaina kävin yli puolen vuoden tauon jälkeen BodyPumpissa ja lopputunnista lihakset tärisivät väsymyksestä, tätä fiilistä olinkin jo kerennyt kaivata! Maanantain treeni tuntui vielä pitkälle viikkoa lihaksissa. Peruskuntotreeniä on puolestaan kertynyt juoksun merkeissä, pyöräilyn ja uinnin suhteen pitäisi vähän taas aktivoitua. Lisäksi arkisin kävelyä kertyy yhteensä tunnin verran, kun olen nyt kävellyt töihin ja töiden jälkeen kotiin. Matkaa suuntaansa on reilut kolme kilometriä.

Maastojuoksulenkkarit
Toissaviikon vietin työmatkalla Jenkeissä ja jet lagin takia heräsin monena aamuna aikaisin. Hyödynsin nämä aamut menemällä salille tunniksi, juoksin alkuun puoli tuntia matolla ja perään tein puolen tunnin salitreenin. Kyseessä oli kohtalaisen lyhyt visiitti, kun vietin kohteessa vain viisi yötä. Viime viikonloppuna piti taas totutella parin vuoden tauon jälkeen juoksemaan lumessa,  kun tänne Helsinkiinkin satoi lunta. Nastalenkkareita en kuitenkaan vielä kaapista kaivanut esiin, vaan kokeilin ensimmäistä kertaa keväällä hankkimiani maastojuoksulenkkareita. Lumi on nyt taas jo sulanut pois, mutta eiköhän kohta löydy taas käyttöä nastalenkkareille.

Adidasheimon sivuilta voi muuten käydä lukemassa vähän sepustusta syksystäni ja Amsterdamin maratonista:  http://adidasheimo.com/blog/Syksy-prjctAmsterdamin-parissa 

Posket punaisina vuoden ensimmäisen lumilenkin jälkeen

lauantai 8. marraskuuta 2014

Uusi ennätysaika syksyisellä Viikin Viitosella


Aiemmin tällä viikolla mainitsinkin, että viikonloppuna olisi edessä taas kisaamista. Lähtökohdat tämän päivän kisaan eivät olleet nyt ihan erinomaiset, sillä kovavauhtisia juoksutreenejä en ole tehnyt viikkoihin. Töissä on ollut kiirettä ja vähän ylitöitäkin on pitänyt tehdä, joten päädyin pitämään torstain ja perjantain lepopäivinä. Tänään aamupäivällä olotila oli vähän vetämätön ja kisaan lähtö ei nyt niin hirveästi houkutellut, olisi tehnyt enemmän mieli mennä vetämään jotain kevyttä pk-jyystöä ja juosta vain omalla mukavuusalueella. Koska olin kisaan kuitenkin jo ilmoittautunut, niin ei auttanut muu kuin ottaa pyörä alle ja suunnata kohti Viikkiä. Pyöräilyn ajaksi olin vaatettanut yläkropan ja kädet hyvin, mutta jalkoihin olin vetänyt vain lenkkarit ja juoksutrikoot, jonka seurauksesta yläkroppa hikoili pyöräillessä ja jalat puolestaan kohmettuivat. Viikkiin päästyäni vähänsin vähän vaatteita ja suuntasin sitten verkkaamaan juosten, alkuun juoksin pari kilometriä ihan vain kevyttä vauhtia, jotta saisin jalat ja muun kropan lämmiteltyä. Kolmannelle kilometrillä vedin muutamat avaavat vedot. Juoksutuntuma oli kaikkea muuta kuin kevyttä ja vähän toivoin, etten olisi ilmoittautunut kisaan ja olisin saanut mennä juoksemaan vain sitä pk-lenkkiä.

Viikin Viitosen juoksijoita
Ennen starttia vähensin vielä vähän vaatteita, ettei kisan aikana tulisi liian kuuma. Kisan startin lähestyessä tuli vaihdettua muutamat sanat yhden tutun kanssa ja kun tavoiteaikaa kyseltiin, niin heitin, että ehkä johonkin 21 minuuttiin voisi olla mahdollisuus päästä. Mielessäni tosin pohdin, että tulisinkohan pääsemän edes lähellekään tuota aikaa. Olin etukäteen antanut itselleni jonkinlaisen luvan olla tavoittelematta mitään ennätysaikaa ja tavoitteena oli vain juosta kovavauhtinen juoksu. Startin jälkeen tuli hetki vähän etsittyä paikkaa, jonkin verran ohittelin porukkaa, mutta jonkin verran porukkaa meni myös ohi. Ensimmäisen puolen kilometrin aikana menin myös edelläni juosseesta naisesta ohi ja edessä ei näyttänyt enää olevan muita naisia, joten oli mahdollisuudet kisan voittoon ellei tulisi mitään ihmeempää hyytymistä.

Ensimmäinen kilometri meni aikaan 4.07, joka oli varsin positiivinen yllätys. Vauhti tuntui aika hyvältä, sellaiselta että joutui tekemään töitä sen eteen, muttei kuitenkaan liian raskas. Toinen kilometri meni aikaan 4.00. Tässä vaiheessa sain ohitettua yhden selän ja samassa vaiheessa yksi rinnallani juossut mies painoi ohi. Ylämäissä vauhti luonnollisesti vähän hidastui, mutta jalat eivät menneet hapoille. Kolmas kilometri taisi taittua aikaan 4.06 ja sitten loppumatka olikin peltoaukealla juoksua. Edessä juoksevat miehet juoksivat sen verran kaukana, etten päässyt kenenkään selän taakse tuulensuojaa, vaan yksin oli vedettä peltosuorat läpi.
Raastamssa, sen verran lämmin tuli juostessa, että käsineet piti ottaa pois (kuva täältä)
Oli positiivinen fiilis huomata, ettei vauhti tuntunut hyytyvän. Koitin keskittyä etenkin yläkropan hyvään juoksuasentoon ja avustaa käsillä vauhdin ylläpidossa. Neljäskin kilometri meni hyvään aikaan ja aloin laskeskelemaan, että uuteen ennätysaikaan voisikin olla hyvät mahdollisuudet! Tsemppasin itseäni pitämään vauhtia yllä ja laskeskelin myös minuutteja maaliin. Viimeisen kilometrin lopulla sain vielä vähän kiristettyä vauhtia ja ohitettua vielä yhden selän. 5 kilometrin kisa-aikaa tuli parannettua 12 sekunnilla, uusi ennätysaika on nyt 20:34 :) Kaksitoista sekuntia kuulostaa aika vähältä, mutta itselleni tuo iso parannus. Edellisen ennätysajan olin juossut yli vuosi sitten ja yrittänyt sitä sen jälkeen useamman kerran rikkoa ja nyt kun edes sinänsä yrittänyt ennätysaikaa, sain sitä ihan merkittävästi parannettua. Hyvin menneestä kisasta jää kyllä hyvä fiilis!

Uusi ennätysaika
Tulosparannuksen lisäksi olin maalissa myös ensimmäinen nainen, mutta koska olen jo voittanut aiemmin Viikin Viitosen mitalin, niin en sitä voi enää saada, joten mitali meni toisena maaliin juosseelle naiselle. Hyvän juoksun lisäksi hymyn huulille toi uudella maastopyörällä ajelu. En ole kaiken matkaamisen, töiden teon ja lepäämisen tiimoilta kerennyt sillä hirveästi ajaa, mutta tänään fillaroin sillä Viikkiin ja takaisin. Odotan, että pääsisin ajelemaan sillä vähän pidempää lenkkiä, mutta sitä joudun ainakin vielä viikon verran odottamaan.

Maastopyörällä liikenteessä, piuhaa riittää
Syketietoja ja tarkkoja kilometriaikoja viimeisistä kilometreistä minulla ei harmillisesti ole, sillä Garmin-mittarini sekosi tänään täysin ja jouduin nollaamaan sen täysin, jonka seurauksesta myös kaikki siihen tallentuneet tiedot pyyhkiytyivät pois. Etenkin nuo syketiedot olisivat kiinnostaneet minua. Sykkeitä en uskaltanut vilkaista kertaakaan kisan aikana, joten en osaa yhtään arvioida millä keskisykkeellä tuli tänään juostua. Ehkä kaikkea ei aina tarvitsekaan tietää :)

Tuntuu, että olen koko syksyn ottanut aika kevyesti ja levännyt paljon, mutta silti joitakin tulosparannuksia on tapahtanut. Ehkä sitä pitää alkaa vähitellen uskomaan sitä, että kunto paranee levossa.

Kisan jälkeen kotona tyytyväinen juoksija

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Ylimenokautta


Maratonin jälkeen on ollut vähän hiljaista urheilurintamalla, muuta ohjelmaa on sen sijaan riittänyt. Ensimmäisen maratonin jälkeisen viikon otin todella kevyesti, poljin vain pari kertaa työmatkat ja kävin kerran uimassa. Lisäksi ohjelmaan mahtui krav maga-lajikokeilu, tämä oli tosin osana yhden kaverin polttariohjelmaa. Viime viikolla tein jo paluun juoksun pariin juoksemalla peräti kolme lenkkiä, ensimmäinen juoksu tuntui todella hyvältä ja kevyeltä, olinkin jo kaivannut juoksemista. Muutkin lenkit tuntuivat ihan hyviltä ja koitin juosta vain pk-sykkeillä. Kolmannella lenkillä juoksin Helsingin rantoja pitkin ja sain vähän lisähaastetta kovasta vastatuulesta. Kävin myös pitkästä aikaa tekemässä salitreenin, etenkin selkäni oli tuota treeniä kaivannut. Amsterdamin maratonin lähestyessä olin keskittynyt vain juoksuun ja uinnit sekä salitreenit olivat jääneet pois ja tämän tunsin kyllä hyvin selässäni. 
Fiksun näköistä touhua kaverin polttareissa
Loppuviikko puolestaan meni reissujen parissa, ensin tein yhden yön visiitin Tallinnaan ja viikonlopuksi oli tiedossa kaveriporukan yllärireissu. Olin saanut ohjeeksi vain ilmestyä lentokentälle tiettyyn aikaan perjantai-iltapäivällä käsimatkatavaroiden ja passin kera. Viikonlopun matkakohde selvisi vasta turvatarkastuksessa ja Köpikseen siis päädyimme lähtemään. Meitä oli tässä porukassa yhteensä 7 henkeä ja kahdella oli matkanjärjestäjän hattu päässä. Koko viikonloppu jatkui samaan tyyliin, tulevasta ohjelmasta ei tihkunut tietoja etukäteen. Reissun aikana tuli syötyä hyvin, ensimmäisenä iltana oli 12 ruokalajin illallinen ja toisena ilta 8 ruokalajin illallinen. Nälkää ei todellakaan tarvinnut nähdä. Ruoan lisäksi ohjelmaan mahtui mm. Tivolissa käynti, veneretki, brunsseja ja visiitti vanhalle Carlsbergin tehtaalle.
Kurpitsakoristelua Köpiksessä
Carlsbergin laatikoita
Tällä viikolla on tarkoitus vähän nostaa urheilun määrää, mutta vetää silti lähinnä vain pk-sykkeillä ja tehdä pari salitreeniä. Lauantaina joudun tosin käydä vähän raastamassa viiden kilometrin verran Viikin Viitosessa. Ennätyksiä en tästä juoksusta odota, sillä en ole pitkään aikaan juossut kovia vetoja tai edes juossut tuolla viiden kilometrin kisavauhdilla. Mutta kovatehoisen treenin tuosta ainakin saa. Ensi viikko vierähtääkin taas työmatkan parissa, mutta sen jälkeen olisikin tarkoitus aloittaa jonkinlainen peruskuntokausi.
Köpis
Tuulimylly
Adidasheimon prjctAmsterdamin treenit ovat nyt muuten päättyneet. Nopeasti on syksy mennyt ja loppukesästä alkanut prjctAmsterdam huipentui lokakuun puolessa välissä juostuun Amsterdamin maratoniin. Oli hienoa olla tässä porukassa mukana ja saada myös valmennusta sekä tehdä uudenlaisia treenejä. Osa treeneistä oli sellaisia mitä en yksin olisi koskaan kuvitellutkaan tekeväni ja ylivoimaisesti ykköseksi näistä nousee treeni Eläintarhan urheilukentällä, jossa juoksimme kentän ympäri lähemmäs 50 kertaa! Valmentajamme Joonas oli varoitellut etukäteen, että oli tiedossa kova treeni, mutta silti en osannut odottaa mitään tuollaista. Välillä oli hyvä, että päivän treenin kuuli vasta paikan päällä, niin sitä ei voinut etukäteen liikoja miettiä. 
Köpiksen oopperatalo
Pakollinen matkaselfie
Juoksutekniikastani olen myös saanut arvokasta kommenttia ja kehittämistä siinä riittää edelleen. Jotenkin sitä luulisi, että kuka tahansa nyt osaa juosta, mutta kummasti oikea juoksutekniikka on aika haastavaa. Vähän haikealta tuntuu, kun prjctAmsterdam on päättynyt. Etenkin loppukesän kovia treenejä urheilukentällä kaipaan, niistä tuli aina lähdettyä kaikkensa antaneena hymyillen kotiin. Maratonin pienen aikaparannuksen lisäksi tuli prjctAmsterdamin aikana myös muitakin tuloksia. Paransin aikaan myös kympillä ja lisäksi saldona on myös elämäni ensimmäinen juoksukisavoitto Suomessa, matkana oli puolimaraton Vuosaarijuoksussa. Haasteista huolimatta syksy on ollut aika onnistunut.
Tivolin tunnelmaa