Uusi ennätysaika syksyisellä Viikin Viitosella

Aiemmin tällä viikolla mainitsinkin, että viikonloppuna olisi edessä taas kisaamista. Lähtökohdat tämän päivän kisaan eivät olleet nyt ihan erinomaiset, sillä kovavauhtisia juoksutreenejä en ole tehnyt viikkoihin. Töissä on ollut kiirettä ja vähän ylitöitäkin on pitänyt tehdä, joten päädyin pitämään torstain ja perjantain lepopäivinä. Tänään aamupäivällä olotila oli vähän vetämätön ja kisaan lähtö ei nyt niin hirveästi houkutellut, olisi tehnyt enemmän mieli mennä vetämään jotain kevyttä pk-jyystöä ja juosta vain omalla mukavuusalueella. Koska olin kisaan kuitenkin jo ilmoittautunut, niin ei auttanut muu kuin ottaa pyörä alle ja suunnata kohti Viikkiä. Pyöräilyn ajaksi olin vaatettanut yläkropan ja kädet hyvin, mutta jalkoihin olin vetänyt vain lenkkarit ja juoksutrikoot, jonka seurauksesta yläkroppa hikoili pyöräillessä ja jalat puolestaan kohmettuivat. Viikkiin päästyäni vähänsin vähän vaatteita ja suuntasin sitten verkkaamaan juosten, alkuun juoksin pari kilometriä ihan vain kevyttä vauhtia, jotta saisin jalat ja muun kropan lämmiteltyä. Kolmannelle kilometrillä vedin muutamat avaavat vedot. Juoksutuntuma oli kaikkea muuta kuin kevyttä ja vähän toivoin, etten olisi ilmoittautunut kisaan ja olisin saanut mennä juoksemaan vain sitä pk-lenkkiä.

Viikin Viitosen juoksijoita

Ennen starttia vähensin vielä vähän vaatteita, ettei kisan aikana tulisi liian kuuma. Kisan startin lähestyessä tuli vaihdettua muutamat sanat yhden tutun kanssa ja kun tavoiteaikaa kyseltiin, niin heitin, että ehkä johonkin 21 minuuttiin voisi olla mahdollisuus päästä. Mielessäni tosin pohdin, että tulisinkohan pääsemän edes lähellekään tuota aikaa. Olin etukäteen antanut itselleni jonkinlaisen luvan olla tavoittelematta mitään ennätysaikaa ja tavoitteena oli vain juosta kovavauhtinen juoksu. Startin jälkeen tuli hetki vähän etsittyä paikkaa, jonkin verran ohittelin porukkaa, mutta jonkin verran porukkaa meni myös ohi. Ensimmäisen puolen kilometrin aikana menin myös edelläni juosseesta naisesta ohi ja edessä ei näyttänyt enää olevan muita naisia, joten oli mahdollisuudet kisan voittoon ellei tulisi mitään ihmeempää hyytymistä.

Ensimmäinen kilometri meni aikaan 4.07, joka oli varsin positiivinen yllätys. Vauhti tuntui aika hyvältä, sellaiselta että joutui tekemään töitä sen eteen, muttei kuitenkaan liian raskas. Toinen kilometri meni aikaan 4.00. Tässä vaiheessa sain ohitettua yhden selän ja samassa vaiheessa yksi rinnallani juossut mies painoi ohi. Ylämäissä vauhti luonnollisesti vähän hidastui, mutta jalat eivät menneet hapoille. Kolmas kilometri taisi taittua aikaan 4.06 ja sitten loppumatka olikin peltoaukealla juoksua. Edessä juoksevat miehet juoksivat sen verran kaukana, etten päässyt kenenkään selän taakse tuulensuojaa, vaan yksin oli vedettä peltosuorat läpi.

Raastamssa, sen verran lämmin tuli juostessa, että käsineet piti ottaa pois (kuva täältä)

Oli positiivinen fiilis huomata, ettei vauhti tuntunut hyytyvän. Koitin keskittyä etenkin yläkropan hyvään juoksuasentoon ja avustaa käsillä vauhdin ylläpidossa. Neljäskin kilometri meni hyvään aikaan ja aloin laskeskelemaan, että uuteen ennätysaikaan voisikin olla hyvät mahdollisuudet! Tsemppasin itseäni pitämään vauhtia yllä ja laskeskelin myös minuutteja maaliin. Viimeisen kilometrin lopulla sain vielä vähän kiristettyä vauhtia ja ohitettua vielä yhden selän. 5 kilometrin kisa-aikaa tuli parannettua 12 sekunnilla, uusi ennätysaika on nyt 20:34 :) Kaksitoista sekuntia kuulostaa aika vähältä, mutta itselleni tuo iso parannus. Edellisen ennätysajan olin juossut yli vuosi sitten ja yrittänyt sitä sen jälkeen useamman kerran rikkoa ja nyt kun edes sinänsä yrittänyt ennätysaikaa, sain sitä ihan merkittävästi parannettua. Hyvin menneestä kisasta jää kyllä hyvä fiilis!

Uusi ennätysaika

Tulosparannuksen lisäksi olin maalissa myös ensimmäinen nainen, mutta koska olen jo voittanut aiemmin Viikin Viitosen mitalin, niin en sitä voi enää saada, joten mitali meni toisena maaliin juosseelle naiselle. Hyvän juoksun lisäksi hymyn huulille toi uudella maastopyörällä ajelu. En ole kaiken matkaamisen, töiden teon ja lepäämisen tiimoilta kerennyt sillä hirveästi ajaa, mutta tänään fillaroin sillä Viikkiin ja takaisin. Odotan, että pääsisin ajelemaan sillä vähän pidempää lenkkiä, mutta sitä joudun ainakin vielä viikon verran odottamaan.

Maastopyörällä liikenteessä, piuhaa riittää

Syketietoja ja tarkkoja kilometriaikoja viimeisistä kilometreistä minulla ei harmillisesti ole, sillä Garmin-mittarini sekosi tänään täysin ja jouduin nollaamaan sen täysin, jonka seurauksesta myös kaikki siihen tallentuneet tiedot pyyhkiytyivät pois. Etenkin nuo syketiedot olisivat kiinnostaneet minua. Sykkeitä en uskaltanut vilkaista kertaakaan kisan aikana, joten en osaa yhtään arvioida millä keskisykkeellä tuli tänään juostua. Ehkä kaikkea ei aina tarvitsekaan tietää :)

Tuntuu, että olen koko syksyn ottanut aika kevyesti ja levännyt paljon, mutta silti joitakin tulosparannuksia on tapahtanut. Ehkä sitä pitää alkaa vähitellen uskomaan sitä, että kunto paranee levossa.

Kisan jälkeen kotona tyytyväinen juoksija