Tiistaina tuli
juostua pitkästä aikaa Cooperin testi. Viimeksi olin Cooperin juossut syksyllä
2012 ja tällöin tuli juostua 2 880 metriä. Tällä kesälle olen ottanut
tavoitteeksi saada viimein se kolme tonnia rikki.
Työpaikkani
hyvinvointikampanja järkkäsi tiistaina työpäivän päätteeksi tuon Cooperin
testin. Normaalista poiketen, testi juostiin juoksuradan sijasta hiekkatietä
edestakaisin. Mittasimme itse 500 metrin pätkän hiekkatietä Ruoholahdessa
Länsiväylän vierestä. Matkalla osui myös vähän nousuakin ja pari loivaa mutkaa
eli olosuhteet olivat vähän eri yleisurheilukenttään verrattuna. Myös päätyjen
käännöksissä vauhti hidastuisi pakostikin, kun joutuu 180 astetta kääntämään
juoksusuuntaa. Sää oli testin aikaan sateinen ja tuulinen, eli varsin
"keväinen" keli :D
Jonkin verran
lämmiteltiin, olisin halunnut tuossa viileässä kelissä lämmitellä vähän
perusteellisemmin, mutta kun muut olivat valmiita starttiin, niin ei auttanut
kuin asettautua viivalle ja aloittaa testi. Meitä oli yhteensä 8 henkeä
juoksemassa ja nopein mies säntäsi karkuun heti startissa ja juoksin sitten 3
muun miehen kanssa samassa porukassa. Vähitellen yksi tästä teki irtioton ja
jäin kahden jäljelle jääneen miehen kanssa juoksemaan. Kumpikin oli etukäteen
puhunut tähtäävänsä johonkin kolmen tonnin hujakoille, mutta ensimmäisen
käännöksen jälkeen tuntui etteivät he juokse tarpeeksi kovaa ja päädyin
tekemään itse irtioton Ensimmäinen kilometri meni aikaan 3.50 ja sade alkoi
tässä vaiheessa yltyä. Reisissä alkoi jo vähän hapottaa. Sykettä en pahemmin
seuraillut. Viime viikkojen treenit painoivat vähän alla, joten etukäteen olin
miettinyt etten saisi nyt Cooperissa ihan kaikkea irti.
Cooper-juoksun korkeuskäyrä, ei ollut ihan tasamaata... |
Toka kilometri oli
vähän hitaampi, 4.08, ja tuntui raskaalta juosta yksin suoraa hiekkatietä
tuulisella kelillä. 2,5 kilometrin kääntöpisteellä aikaa oli kulunut yli 10
minuuttia, joten tiesin, ettei kolme tonnia voi mennä mitenkään rikki.
Toisaalta tämä hiekkatiellä juostava Cooper ei ole nyt ihan täysin
vertailukelpoinen ratajuoksuun, sillä käännökset hidastivat aika paljon ja
loivat mäet hyydyttivät reisiä. Vähitellen alkoi testin loppu häämöttää ja
koitin juosta sen mitä jaloista lähti. 12 minuutin täyttyessä ei kolmen tonnin
kääntöpiste ollut enää kovin kaukana. Cooperin testin järjestäjä mittasi
sellaisella rullamittarilla, että 90 metriä jäi vajaaksi kolmesta tonnista eli
tulokseni oli siis 2 910 metriä. Garminin mittarini puolestaan näytti 2,99 km.
Uskoisin, että oikea totuus osuu johonkin tuohon välimaastoon, kun reitti ei
nyt ollut ihan tarkkaan mitattu ja käännöksissä tuli jonkin verran
ylimääräistä.
Kunnollisen tuloksen
saamiseksi aion mennä ensi kuussa joku päivä Eläintarhan urheilukentälle
uusimaan tämän Cooperin. Joka tapauksessa tämä 2 910 metrin tulos oli tällä
erää parhain tulokseni koskaan Cooperissa eli eteenpäin on menty, ei paljoa,
mutta jonkin verran :)
Kuten alla olevasta taulukosta voi havaita, oman ikäiselläni naisille (20-29-vuotiaat) erinomaiseen tulokseen vaaditaan yli 2 700 metriä. Ammattiurheilijataulukon mukaan eriomaisen taso naisille on yli 3 000 metriä, joka on myöskin tämän kesän tavoitteeni. Tällä erää ammattiurheilijataulukon mukaan kuulun vielä tasolla "Hyvä".
Cooper-testin taulukko (taulokko on täältä) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti