torstai 29. toukokuuta 2014

Cooperin testi hiekkatiellä


Tiistaina tuli juostua pitkästä aikaa Cooperin testi. Viimeksi olin Cooperin juossut syksyllä 2012 ja tällöin tuli juostua 2 880 metriä. Tällä kesälle olen ottanut tavoitteeksi saada viimein se kolme tonnia rikki.

Työpaikkani hyvinvointikampanja järkkäsi tiistaina työpäivän päätteeksi tuon Cooperin testin. Normaalista poiketen, testi juostiin juoksuradan sijasta hiekkatietä edestakaisin. Mittasimme itse 500 metrin pätkän hiekkatietä Ruoholahdessa Länsiväylän vierestä. Matkalla osui myös vähän nousuakin ja pari loivaa mutkaa eli olosuhteet olivat vähän eri yleisurheilukenttään verrattuna. Myös päätyjen käännöksissä vauhti hidastuisi pakostikin, kun joutuu 180 astetta kääntämään juoksusuuntaa. Sää oli testin aikaan sateinen ja tuulinen, eli varsin "keväinen" keli :D

Hiekkatiepätkä Länsiväylän vieressä (painoin vahingossa mittarin päälle testin jälkeen takaisin toimistolle hölkötellessä, joten siksi tuo punainen päätöspiste näkyy vähän eri paikassa kuin varsinainen Cooper-reitti)
Jonkin verran lämmiteltiin, olisin halunnut tuossa viileässä kelissä lämmitellä vähän perusteellisemmin, mutta kun muut olivat valmiita starttiin, niin ei auttanut kuin asettautua viivalle ja aloittaa testi. Meitä oli yhteensä 8 henkeä juoksemassa ja nopein mies säntäsi karkuun heti startissa ja juoksin sitten 3 muun miehen kanssa samassa porukassa. Vähitellen yksi tästä teki irtioton ja jäin kahden jäljelle jääneen miehen kanssa juoksemaan. Kumpikin oli etukäteen puhunut tähtäävänsä johonkin kolmen tonnin hujakoille, mutta ensimmäisen käännöksen jälkeen tuntui etteivät he juokse tarpeeksi kovaa ja päädyin tekemään itse irtioton Ensimmäinen kilometri meni aikaan 3.50 ja sade alkoi tässä vaiheessa yltyä. Reisissä alkoi jo vähän hapottaa. Sykettä en pahemmin seuraillut. Viime viikkojen treenit painoivat vähän alla, joten etukäteen olin miettinyt etten saisi nyt Cooperissa ihan kaikkea irti.
Cooper-juoksun korkeuskäyrä, ei ollut ihan tasamaata...
Toka kilometri oli vähän hitaampi, 4.08, ja tuntui raskaalta juosta yksin suoraa hiekkatietä tuulisella kelillä. 2,5 kilometrin kääntöpisteellä aikaa oli kulunut yli 10 minuuttia, joten tiesin, ettei kolme tonnia voi mennä mitenkään rikki. Toisaalta tämä hiekkatiellä juostava Cooper ei ole nyt ihan täysin vertailukelpoinen ratajuoksuun, sillä käännökset hidastivat aika paljon ja loivat mäet hyydyttivät reisiä. Vähitellen alkoi testin loppu häämöttää ja koitin juosta sen mitä jaloista lähti. 12 minuutin täyttyessä ei kolmen tonnin kääntöpiste ollut enää kovin kaukana. Cooperin testin järjestäjä mittasi sellaisella rullamittarilla, että 90 metriä jäi vajaaksi kolmesta tonnista eli tulokseni oli siis 2 910 metriä. Garminin mittarini puolestaan näytti 2,99 km. Uskoisin, että oikea totuus osuu johonkin tuohon välimaastoon, kun reitti ei nyt ollut ihan tarkkaan mitattu ja käännöksissä tuli jonkin verran ylimääräistä.

Kunnollisen tuloksen saamiseksi aion mennä ensi kuussa joku päivä Eläintarhan urheilukentälle uusimaan tämän Cooperin. Joka tapauksessa tämä 2 910 metrin tulos oli tällä erää parhain tulokseni koskaan Cooperissa eli eteenpäin on menty, ei paljoa, mutta jonkin verran :)

Kuten alla olevasta taulukosta voi havaita, oman ikäiselläni naisille (20-29-vuotiaat) erinomaiseen tulokseen vaaditaan yli 2 700 metriä. Ammattiurheilijataulukon mukaan eriomaisen taso naisille on yli 3 000 metriä, joka on myöskin tämän kesän tavoitteeni. Tällä erää ammattiurheilijataulukon mukaan kuulun vielä tasolla "Hyvä".
Cooper-testin taulukko (taulokko on täältä)
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti