HHM-yhteislenkki ja avovesiuintikurssi Kuusijärvellä

Lauantai oli urheilun puolesta aika tapahtumarikas päivä :) Aamupäivällä osallistuin Helsinki Half Marathonin yhteislenkille, jossa juostiin 7.6. juostavan puolimaratonin reitti. Yhteislenkki starttasi klo 11 Finlandia-talolta, jonne juoksin kotoa reilun 2,5 kilometrin matkan. Kun pääsin sinne, oli siellä jo aikamoinen määrä muitakin juoksijoita. Yleensä juoksen pitkät lenkit ilman nestettä, mutta koska lauantaina oli sen verran kuuma päivä, päädyin ottamaan puolen litran vesipullon kotoa matkaan. Juoksuporukka jaettiin kolmeen ryhmään, pari hitaampaa vetivät vähän lyhennetymmän version reitistä ja nopein ryhmä meni koko matkan. Nopeimmassa ryhmässä vauhtia oli tarkoitus olla noin 6 min/km tai vähän alle eli sellaista vauhtia, joka pitäisi olla itselleni aika kevyttä. Tästä syystä päädyin menemään nopeimpaan ryhmään, vaikka jaloissa ja kropassa painoivat edellispäivien urheilut. Perjantaina oli tullut käytyä aamulla salilla ja lisäksi vielä fillarikilometrejä kertyi yli 90 km, kun kävin töiden jälkeen kaverin kanssa polkemassa.

Aki Nummelan johdolla nopein ryhmä lähti liikkeelle Finlandia-talolta. Alkuun vauhti oli kevyen tuntuista ja juoksin aika edessä, vähitellen huomasi että kärki alkoi vähän kiihdytellä vauhtia ja takaa tulikin useampaan otteeseen käskyä hidastaa vauhtia, jotta ryhmä pysyisi kasassa. Tällä taisi lähinnä olla vain hetkellinen vaikutus vauhtiin :D Reitti kiersi Töölönlahden kautta Pasilaan, jossa pidettiin yksi juomatauko Runner's High:n toimiston luona ja lyhyen tauon jälkeen lähdettiin taas jatkamaan matkaa Mäkelänrinteen uimahallin ohi kohti Arabianrantaa. Matka sujui kivasti muiden kanssa rupatellen. Arabianrannassa vauhti alkoi selkeästi kiihtyä ja alettiin lähennellä 5 min/km vauhtia ja porukka alkoi vähän jakaantua. Jotenkin sitä tuli vähän puolivahingossa roikuttua tuon kärjen mukana vaikka huomasin, että tuli juostua vähän suunniteltua kovempaa vauhtia. Periaatteessa olisin pysynyt halutessani kärjen vauhdissa, mutta koska kyseessä piti olla lähinnä rauhallinen pitkä lenkki, päädyin vähän hidastamaan vauhtia kun saavuttiin Vanhankaupungin koskelle. Tästä reitti jatkui joen vartta pitkin pohjoiseen päin. En ollut aiemmin tuota joenvartta juossut ja se vaikutti kyllä kivalta reitiltä, täytyy joskus tehdä lenkkejä sinne suuntaa.

"Paras puoli" musta pääsi näköjään yhteen kuvaankin, olen kuvassa pinkissä topissa ja mustissa shortseissa (kuva täältä)

Mukana kannettu vesipullo tuli lauantain lämmössä kyllä tarpeeseen, aurinkoa riitti ja lämmön johdosta varmaan sykkeetkin olivat vähän tavanomaisia korkeampia. Jossain vaiheessa ylitettiin joki ja alettiin juosta radanvartta kohti keskustaa. Juoksu reitti vaikutti mukavalta, ei ollut liikennevaloja, mutta varjoakaan ei ollut juuri tarjolla. Täytyy toivoa että ensi viikolla juostavan puolimaratonin aikaan sattuisi pilvinen ja hieman viileähkö keli. Loppuvaiheessa juoksin pitkään yhden toisen naisen kanssa ja kun päästiin Töölönlahdelle takaisin, niin otin Finlandia-talon sijasta suunnan kohti kotia, sillä juoksukilometrejä oli jo kertynyt yli puolimaratonin verran. Kotona mittari näytti 23,2 km matkaksi ja ajaksi 2:07 eli ihan kelpo lenkki tuli vedettyä tuossa lämmössä.

Koska lauantaina oli tarkoitus vielä urheilla toiseen kertaan, otin heti kotiin päästyä palautusjuoman ennen mitään suihkussa käyntiä. Sitten välissä oli edessä muutama tunti palauttelua, ennen kuin oli aika hypätä pyörän päälle ja suunnata kohti Vantaan Kuusijärveä Tri Coaching Finlandin järjestämälle avovesiuintikurssille. Matkaa kotoa Kuusijärvelle oli yhteensä 20 kilometriä, koitin polkea kohtalaisen rennosti, sillä en halunnut ihan liikaa hikoilla. Tiukkaa märkäpukua kun on vähän ikävä pukea ihan kuivallekin iholle :D

Kuusijärvellä

Märkäpukua en ollutkaan pukenut päälleni sitten viime syksyn puolimatkan triathlonin jälkeen ja olihan se taas työlästä saada se päälle, etenkin kun oli vähän nihkeä iho pyöräilyn jäljiltä. Useamman minuutin sain ahertaa puvun kanssa, mutta lopuksi sain sen päälle. Aika hikistä touhua sen pukeminen lauantain auringon paisteessa oli. Paikalla oli saapunut moni muukin ja siellä oli myös mahdollista kokeilla märkäpukuja. Alkuun käytiin märkäpuvut päällä vähän yleistä ohjeistusta ja tunsin vaan kuinka hikipisarat valuivat jalkoja ja käsiä pitkin, kun siinä mustassa kumipuvussa seisoi auringossa :D Lopulta oli viimein aika mennä veteen ja siellä sitten koitettiin vähän huljutella vettä puvun sisään hihoista ja lahkeista. Seuraavaksi otettiin ryhmälähtö ja lähdettiin uimaan kohti yhtä isoa poijua.

Altaassa uin yleensä niin, että hengitän joka kolmannella vedolla ja saan riittävästi happea, mutta ilmeisesti märkäpuku jälleen kerran kiristi ihan liikaa rintakehästä, kun tuntui ettei saa tarpeeksi happea ja jouduin uimaan välillä rintaa ja vesipallokroolia. Koitin rahoittaa potkuja ja hengittää joka toisella kerralla sekä myös vähän vetää pukua rintakehästä. Vähän tuntui siltä ettei uinnista tullut mitään. Saattoi myös olla, että hengästyin helpommin sen takia kun kroppa alkoi olla vähän ylirasittunut. No joka tapauksessa poijulle päästyä harjoittelimme käännöksiä poijun ympäri ja sen jälkeen sitten tähystämistä uinnin aikana, kun uintiin jonkin matkaa kohti rannassa olevaa poijua. Siellä vuorossa oli uinti takaisin lähtöpisteeseen siten, että olisi pitänyt uida jonkun jaloissa kiinni tai vieressä eli olisi hyödyntänyt peesin. Taistelen jonkin verran oman hengitykseni kanssa, joten päädyin ottamaan vähän iisimmin tuon uinnin vaikka tuli sitä otettua vähän kontaktia muiden uimareiden kanssa siellä vedessä.

Lenkil eka, lenkil vika!

Ihan loppuun vielä harjoiteltiin sulavaa rantautumista ja jotain delfiinisyöksyjä veteen. Avovesiuintikurssin vetäjän Yan Busset myös demonstroi kuinka puvun saa nopeasti pois päältä ja aika rivakastihan se lähti :) Ihan kivasti järkätty ja informatiivinen oli tämä uintikurssi, avovesiuintia ja erityisesti märkäpuku päällä uintia pitäisi harjoitella kyllä useammin. Jos säät sallivat niin varmaan käyn joko helatorstaina tai sitten ensi viikonloppuna taas Kuusijärvellä uimassa ellen keksi jotain parempaa lähempänä olevaa paikkaa. Merivesi taitaa olla vielä vähän turhan kylmää, muuten sekin voisi toimia.

Uinnin jälkeen lauantaina oli vielä vuorossa 20 kilometrin fillarointi takaisin ja sitten oli päivän urheilut paketissa. Varsin positiivinen fiilis jäi näistä kummastakin tapahtumasta, tosi kiva että tällaisia järjestetään ja kumpikin näistä tapahtumista oli ilmainen. Samalla tuli vähän tutustuttua saman henkiseen porukkaan.