Avovesiuintia

Vähitellen avovesiuinti on alkanut tuntua ihan mukavalta puuhalta. Viime vuonna kävin märkäpuvun kanssa kahdesti avovedessä uimassa ja molemmat kerrat olivat kisoja, niin ei ollut oikein se paras ensikosketus tuohon avovesiuintiin. Ihan ensimmäisellä kerralla uidessa koin hengittämisen vaikeaksi, puku puristi rintakehästä ja tuntui etten saanut tarpeeksi happea. Lisäksi ryhmässä uiminen toi omat haasteensa. Toisen kerran uinti oli puolimatkan triathlon-kisassa, jossa uitiin kylmässä Tyynessä valtameressä. Kylmään veteen oli vaikea hengittää ja muutenkin pään laittaminen kylmään veteen oli haasteellista, myös hengitysvaikeuksia oli taas, mutta ei ihan niin pahoja kuin ensimmäisellä kerralla. Lisämausteen uintiin toivat läheisellä laiturit äännehtivät merileijonat. Puolenvälin tienoilla uinti alkoi kuitenkin jotenkin kulkemaan, kun pakotin itseni uimaan sitä vaparia sillä perusteella, että muutkin uimarit ympärillä pystyivät siihen. Uintia olin etukäteen jännittänyt todella paljon, etenkin kun oli vielä lisäksi varoiteltua, että siellä on jonkin verran virtauksia.

Kuusijärvi

Tänä vuonna olen nyt käynyt yhteensä kolme kertaa uimassa Vantaan Kuusijärvellä ja tuntuu, että kerta kerralta uinti kulkee paremmin ja pystyn uimaan normaalia rytmiäni eli samaa mitä uin altaassakin. Uin normaalisti niin, että otan happea joka kolmannella käsivedolla. Viime vuoden kisoissa tuli uitua enimmäkseen niin, että happea otin joka toisella käsivedolla, kun tuntui etten muuten saa tarpeeksi happea. Nyt kuitenkin tuo rentous uidessa on alkanut löytymään, toki joka kerralla alku on vaatinut aina pienen totuttelun veteen. Eilen kävin Heinin kanssa Kuusijärvellä uimassa ja vesi oli aika vilpoista, kun ei ole nämä kesäkelit sitä lätäkköä oikein lämmittänyt... Alkuun oli jälleen vaikeuksia hengittää kylmään veteen, joten uiskentelin alkuun vähän jotain sammakkoa ja vesipallokroolia, ja sitten siirryin vapaauintiin. Aika nopeasti siihen vilpoisaan veteen sitten tottui ja pystyin alkaa uimaan vaparia normaalilla hengitysrytmilläni. Tällä kertaa uskaltauduimme Heinin kanssa myös uimaan pidempää lenkkiä kauemmas rannasta. Yksin uidessa olisin varmaan pysytellyt lähempänä rantoja, mutta toisen uimarin kanssa oli turvallisemman tuntuista lähteä keskemmälle uimaan. Eilen uimme yhteensä noin parin kilometrin verran, kyseessä on toistaiseksi nyt pisin avovesiuintini :)

Kuusijärven poijuja

Kuusijärvi on kyllä kiva paikka uida, kun siellä ei ole mitään vesistöliikennettä, kierrettäviä poijuja löytyy hyvin ja siellä näkee paljon muitakin uimareita. Uinnin ajaksi tavarat saa myös säilöön lukolliseen kaappiin, josta myös plussaa. Ennen Joroisten puolimatkan kisaa, tuolla olisi tarkoitus ainakin pari kertaa vielä käydä. Reilun viikon päästä suunnitelmissani on osallistua myös Heltri Cupin Rykäsyyn, niin saa vähän lisää triathlonkisakokemusta ja harjoiteltua vaihtoja.

Uinnin jälkeen