Onnistunut juoksu Viikin viitosessa

Viime lauantaina kävin juoksemassa tämän vuoden ensimmäisen viiden kilometrin kisan. Viikin viitonen on toiminut hyvänä testikisana oman kunnon testaamisessa ja nyt lauantaina pääsin jälleen testaamaan, että missä jamassa juoksuvauhtini on. Edeltävän viikolla juostut 10x800 metrin vedot lupailivat hyvää vauhtia vitoselle ja mielessä vähän pohdin, että voisin yrittää tähdätä 4 min/km -vauhtiin, joka olisi kovempaa kuin mitä olin aiemmin kyseisellä matkalla juossut.

Maantiekausi tuli viimein avattua viime keskiviikkona

Päivän keli oli aika hyvä juoksua ajatellen, ehkä vähän liian tuulinen ja vähän alkuverran aikana pelkäsin, että reitin "raastosuoralla" joutuisi painamaan vastatuuleen. Tämä pelko osoittautui kuitenkin turhaksi myöhemmin ja vastatuuliosuudet osuivat lyhemmille pätkille. Alkuverraa vedin neljän kilometrin verran ja juoksu tuntui kulkevan aika hyvin, vaikka aamulla jalat olivat tuntuneet vähän painavilta.

Taas perinteiseen tapaan startissa juoksuvauhti karkasi käsistä. Puolen kilsan tienoilla katsoin, että vauhti näytti 3.40 min/km eli ihan liian kovaa omalle kuntotasolleni ja hidastin vauhtiani. Alun startissa yksi nainen juoksi heti edelleni ja hän juoksee sen verran kovempia aikoja, etteivät omat aikani ole lähelläkään niitä. Yksi toinen nainen juoksi edelleni ensimmäisen puolen kilometrin jälkeen ja mielessäni ajattelin, että antaa mennä. Otan hänet vielä kiinni myöhemmin. Ensimmäinen kilometri meni alle neljään minuuttiin ja juoksuvauhti tuntui hyvältä. Koitin keskittyä vauhdin ylläpitämiseen ja hyvään hengitysrytmiin. Kovissa vauhdeissa hengitykseni tuppaa menemään aika pinnalliseksi ja alan kunnollisen hengittämisen sijaan vaan haukkomaan ilmaa.

Maantielenkki auringonpaisteessa

Toisen kilometrin aikana sain kiinni aiemmin ohitse menneen naisen, hänen vauhtinsa oli vähän hiipunut alusta. Puolen välin kohdalla yksi mies juoksi ohitseni ja jäin hänen peräänsä juoksemaan ja ohitimme yhdessä pari muuta miestä. Kolmannen kilometrin jälkeen tipuin tämän ohitse menneen miehen peesistä ja tuuliset osuudet jouduin painamaan yksin. Kilometrivauhdit pysyivät hyvin 4 min/km -tasolla ja jaloissa ei tuntunut lainkaan happoja. Tuntui, että hengityselimistö oli suurin rajoitin juoksuvauhdin lisäämisen suhteen.

Neljännen kilometrin aikana uuden ennätyksen tekeminen alkoi jo tuntua varmalta ja jos vauhti pysyisi samana, niin parannusta olisi tulossa reippaasti. Viimeiselle kilometrillä koitin vielä kiristää vauhtia ja siitä tulikin sitten koko kisan nopein, harvinaista että näin käy itselläni kisoissa :) Yleensä se ensimmäinen kilometri on nopein etenkin lyhemmissä kisoissa. Maalissa ajaksi kellotin 20.04, joka tarkoittaa puolen minuutin parannusta edellisestä ennätyksestä ja sijoitus naisten kakkonen. Vähitellen alkaa näköjään vauhtia löytymään juoksusta. Parannusta tuli tehtyä paljon enemmän kuin olin etukäteen uskaltanut toivoa, tiesin että uuteen enkkaan olisi mahdollisuudet, mutta puolen minuutin parannus näin lyhyellä matkalla tuntui aika paljolta. Sen verran lähelle tuota 20 minuutin alitusta tuli päästyä, että vähän jäi nälkä sen alittamisesta. Nyt juoksu tuntui aika helpolta ja matkan aikana ei ollut oikein mitään vaikeuksia tai hyytymisiä. Hyvänä päivänä uskoisin tuon 20 minuutin alituksen olevan mahdollista :)

Todistusaineistoa uudesta enkasta