lauantai 25. tammikuuta 2014

Lumilautailua Lake Tahoella


Viime viikonloppuna olin jenkkityökavereideni kanssa Lake Tahoella. Maanataina täällä oli Martin Luther King Day, joka oli töissämme vapaapäivä. Kaikkialla Jenkeissä se ei ole vapaapäivä, esimerkiksi viime vuonna Detroitissa olin töissä tuona päivänä. Täällä Jenkeissä yritykset voivat päättää mitkä julkisista pyhäpäivistä ovat vapaapäiviä työntekijöille ja kaikkia pyhäpäiviä ei ole pakko antaa vapaaksi. Näin suomalaisen näkökulmasta tämä on aika hassua. Joka tapauksessa ylimääräinen vapaapäivä oli nyt varsin tervetullut!
"Mökki" (kuva täältä)
Mökin keittiö (kuva täältä)
Olohuone (kuva täältä)
Perjantaina iltapäivästä suuntasimme kohti Lake Tahoeta. Lake Tahoe on siis iso järvi ylhäällä vuoristossa ja sitä ympäröi vuoret. Lake Tahoen alue sijaitsee Californian ja Nevadan osavaltioiden rajalla. Maantasalla noiden osavaltioiden eron huomasi siitä, että Nevadan puolella oli kasinoita. Ylhäällä vuorien päällä Nevadan pystyi tunnistamaan aavikkomaisemasta. Yleensä Lake Tahoen vuorilla on tähän aikaan vuodesta hyvin lunta, mutta tänä talvena koko Kalifornian osavaltio on kärsinyt kuivuudesta ja paljoa sateita ei ole ollut ja tämä näkyy myös vähäisenä lumen määränä Lake Tahoella. Itärannikon kylmät kelit ja lumisateet eivät ole siis onneksi tänne saakka ulottuneet. Rinteitä oli kuitenkin reilut 20 auki, suurin osa niistä oli tekolumen avuin kunnostettu, joten laskemaan kyllä pääsisi.

Rinteitä
Tuolihissi
Lake Tahoelta olimme vuokranneet "mökin" ja sinne majoitumme 10 hengen porukallamme. Tuo mökki oli kaukana suomalaistyyppisestä mökistä ja se muistutti ehkä enemmän perinteistä jenkkitaloa kuin mökkiä. Alhaalla oli autotallitilaa kolmelle tila-autolle sekä pari makuuhuonetta. Ylhäällä oli iso avokeittiö ja olohuone sekä pari makuuhuonetta lisää. Lisäksi ylhäällä oli myös iso parveke, jossa oli hot tub eli poreallas. Ajomatka ruuhkan ja taukojen kanssa oli aika pitkä ja yhteensä matkaan taisi mennä lähemmäs 5,5 tuntia. Perjantaina lähinnä istuimme iltaa, koska tarkoituksena oli herätä aikaisin lauantai-aamuna ja suunnata laskemaan mäkiä.

Näkymät Lake Tahoelle
Pilvetön taivas
Joulun aikaan Suomessa käydessäni otin mukaan lumilautailuvarusteita (takki, housut, kypärä, lasit, hanskat) juuri tätä reissua silmällä pitäen. En ole mikään kovin kokenut laskija, olen lasketellut kerran ja lumilautaillut ehkä noin 5 kertaa. Kaikki nämä kerrat ovat lisäksi olleet Etelä-Suomen mäissä, jotka ovat ihan eri mittaluokkaa vuoristossa sijaitsevien mäkien suhteen. Kieltämättä vähän jännitti, että miten pärjään tuolla Lake Tahoella :) Matkassa oli mukana onneksi muitakin aloittelijoita, joten ei tarvinnut ainakaan pelätä sitä että olisi kokeneempien laskijoiden riippakivenä.

Väkeä oli aika paljon liikenteessä
Taukopaikka
Auringonpaistetta riitti
Yöllä lämpötilat laskivat Tahoella jonneki lähemmäs -10 astetta, mutta päivisin nousivat saman verran plunssan puolelle eli jonneki 10 asteeseen. Kovin paksua vaatekertaa ei siis tarvinnut laittaa päälle päivällä. Lauantaina aamutoimien jälkeen suuntasimme kohti rinteitä ja vuokraamoa, josta suurin osa meistä vuokrasi joko laskettelu- tai lautailukamat. Noiden laskukamojen vuokra ei ollut pahanhintaista, noin 50 dollaria ja se on suurinpiirtein samaa luokkaa mitä olen Suomessa maksanut. Hissilippu puolestaan vähän yllätti, yhden päivän hissilippu oli 109 dollaria!

Muitakin oli taukopaikalla
Kypärä ja lasit päässä
Kun kaikille oli saatu kamat, niin suutasimme kohti lähimpää tuolihissiä ja sillä kuljettiin aika pitkä pätkä ylöspäin. Maisemat olivat todella upeita ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Olen edellisen kerran lumilautaillut pari vuotta sitten ja alussa laskutaidot olivat aika hakusessa. Vähitellen pääsin kuitenkin vauhtiin ja sain laudan kääntymään haluaamaani suuntaan. Moneen kertaan tuli toki kaaduttuakin, yleensä lautaillesssa päivän päätteeksi sekä polvet ja takapuoli ovat sen verran mustelmilla, että alan pelkäämään kaatumista. Jotain kehitystä on kuitenkin tapahtunut, sillä nyt kaaduin lähinnä vain eteenpäin ja vain polvet saivat mustelmia.

Näkymiä huipulta
Aavikkoa taustalla
Jatkuvat ylöspunnertaminen kaatumisten jälkeen tuntui kyllä hyvin lihaksissa ja tuli myös aikamoinen hiki siinä +10 asteesssa auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta. Yleensä kun olen lautaillut on ollut ihan pirun kylmä ja aurinkoa ei ole pahemmin näkynyt. Lisäksi Lake Tahoella rinteet eivät heti loppuneet kesken, vaan yksittäiset laskut veivät aika paljon aikaa. Aloin vähitellen ymmärtämään, että miksi monet matkaavat alkukeväästä Alpeille tai muualla laskettelemaan. Maisemat rinteiden ylhäältä olivat todella upeat, toisella puolella näkyi Tahoen järvi ja toisella puolella Nevadan aavikkoa. Oli hassua olla lumen keskellä talvivaatteissa ja kuitenkin samalla nähdä kuivaa aavikkoa.
Sunnuntaina palauttelukävelyltä

Lake Tahoen ainoa saari keskellä
Yleensä lautaillessa loppua kohden alan väsymään ja kaatumisiakin tulee sen myötä enemmän. Viimeinen mäki takaisin autoille oli pitkä kuin nälkävuosi ja melkein meinasi epätoivo iskea sitä laskiessa, kaaduin varmaan joku 20 kertaa mäen aikana kun en enää niin jaksanut keskittyä laudan hallintaan. Aurinko oli alkanut laskea ja myös lämpötila laski, joten rinne alkoi olemaan aika jäinen ja vaikeasti laskettava. Reippaasti yli puoli tuntia rinnettä laskiessa meni. En kuitenkaan ollut ihan viimeinen, sillä yksi toinen porukastamme vietti tuossa mäessä vielä pidempään. Tuolla rinteitä ei oltu valaistu, joten hissit lopettivat kulkemisen neljän aikaan, jotta porukka kerkeää laskea takaisin alas ennen pimeän tuloa.
Toinen kuva saaresta
Järveä
Illalla porukka oli vähän väsynyttä koko päivän laskemisen jälkeen, joten vietimme iltaa vain mökillä ja oleskelimme pitkään parvekkeen hot tubissa. Teki hyvää väsyneille lihaksille. Taivas oli myös kirkas, joten tähdet näkyivät myös hyvin. Seuraavina päivinä lihaksissa kyllä tuntui tuo lautailu, ei ole pitkään aikaan ollut lihakset niin jumissa. Eniten tuntui lonkankoukistajisssa, takareisissä, vatsa- ja kylkilihaksissa ja ojentajissa.
South Lake Tahoen keskustaa ja gondolihissit
Gondolihissikeskus
South Lake Tahoe
Sunnuntaina kävimme vähän kävelemässä Lake Tahoen ympärillä ja ottamassa maisemakuvia. Illalla suutasimme Nevadan puolella oleviin kasinoihin, joissa osa porukasta meni pelaamaan Crap-nimistä peliä. Vain yksi taisi niukasti jäädä voiton puolella, eli ihan kovin onnekas ilta heillä ei ollut. Maanantaina ennen paluumatkaa kävimme vähän palloilemassa South Lake Tahoen keskustassa ja se oli aika idyllinen laskettelukylä. Sieltä lähtivät myös gondolihissit ylös vuorille, jos ei halunnut ajaa sinne saakka autolla.

Suihkulähde oli vähän jäässä
Gondolihissi
Kaiken kaikkiaan olin yllättynyt, että pärjäsin noinkin hyvin noissa isoissa rinteissä. Laskimme enimmäkseen sinisiä rinteitä, kun vihreitä (niitä helpoimpia) ei ollut juuri auki. Mäet eivät myöskään olleet ihan hirveän jyrkkiä, joten niiden laskeminen ei niin pelottanut :) Joskus Tahkolla jossain jyrkässä rinteessä oli sellainen fiilis, että tätä mäkeä en pääse alas, kun se vaikutti niin jyrkältä. Hauskaa puuhaa tuo lautailu kuitenkin on, pitäisi yrittää nyt ainakin kerran vuodessa päästä lautailemaan, niin ehkä sitä oppisikin vähän paremmaksi. 
South Lake Tahoen ydintä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti