keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Kahden kisan viikko


Viime viikolla kävin vetämässä pari kisaa, toisen keskiviikkona ja toisen lauantaina. Matka olivat lyhyitä, 5 km ja 7,55 km, joten niistä palautuisi myös aika nopsasti ja otin ne myös kovemman treenin kannalta.

Keskiviikon kisaan yhdistin pitkän alku- ja loppuverran, jotta saisin tehtyä vähän paremman treenin Vantaan maratonia silmällä pitäen. Keskiviikkona juostiin Indie-Viikin Viitonen eli epävirallinen versio tuosta oikeasta vitosesta ja ajanotto oli kunkin juoksijan omalla vastuulla. Yleensä olen mennyt fillarilla tuonne kisapaikalle, mutta nyt päädyin juoksemaan sinne, jotta saisin vähän enemmän kilometrejä alle. Alkuverraa kertyi sitten reilut 7 kilometriä ja jo tällöin tuntemus jaloissa oli raskas. Ilmeisesti edeltävän sunnuntain kympin kisa tuntui vielä jaloissa. Suunnitelmanani oli yrittää juosta lähemmäs 4 min/km -vauhtia. Lähtöpaikalle oli kertynyt mukavasti porukkaa, sääkin kirkastui iltaa kohden mukavasti ja pääsimme juoksemaan kisaa syksyisessä auringonpaisteessa.

Startissa pari miestä karkasi omia vauhtejaan kauas eteen ja ensimmäiset pari kilometriä juoksin kolmantena juoksijana. Eka kilometri meni alle neljään minuuttiin vaikka koitin vähän jarrutella, ettei edessä olisi pahaa hyytymistä. Tokan kilometrin kohdalla vauhti alkoi hidastua ja ohitseni juoksikin yksi mies. Sain tehdä tosissani töitä, että vauhti pysyi edes jossain lukemissa. Vähän tuntui siltä. Ettei oikein löytynyt parasta puristusta ja sykkeetkin laskivat välillä lähemmäs 170:iä. Viimeisellä kilometrillä vielä yksi mies juoksi ohitseni ja en oikein pystynyt vastaamaan tähän vauhtiin. Loppuajaksi tuli 20:30, joka on tämän vuoden huonoin aikani Viikin Viitosen reitillä, mutta kuitenkin parempi kuin mitä viime vuonna parhaimmillaan juoksin. Keskivauhti oli Garminin mukaan 4:05 min/km, joka nyt on ihan ok ja päivän kunnon mukainen. Maalissa odoteltiin vielä kaikki maaliin ja otettiin ryhmäkuva, jonka jälkeen lähdin sitten hölköttelemään kotia kohti. Jalat tuntuivat aika raskailta kotimatkalla. Vaikka nyt parasta kulkua ollut tuolla Viikin Viitosella, niin erittäin hyvästä treenistä se meni.
Indie-Viikin Viitosen juoksuporukka (kuva täältä)
Viikon toinen kisa oli lauantaina Puistolajuoksussa. Olin tuon kisan kerran aiemmin kolme vuotta sitten juossut ja se oli aika kiva pienempi kisa. Matkana oli 7,55 km ja reitti kulki Malmin lentokentän ympäri. Keli oli jälleen kivan aurinkoinen ja auringonpaisteessa pyöräilin kotoa Puistolaan. Kisapaikalle tultua hain juoksunumeron, joka oli sellainen kankainen solmittava vanhantyylinen juoksunumero. Virittelin juoksuvarusteet kuntoon ja lähdin takki päällä verraamaan. Itse kisan aioin juosta shortseissa ja hihattomassa paidassa. Juoksin alkuverraa parisen kilometriä ja sitten kävin vielä lähtöpaikalla vähän juttelemassa tuttujen kanssa ja heittämässä verryttelytakin pois. Ennen starttia kävin vielä vähän ottamassa lämpöä ja huomasin, että juoksunumero ei oikein pysynyt paikoillaan ja tuntui koko ajan nousevan kaulaan. Koitin sitten viritellä juoksunumeroa eri tyyleillä päälleni ja mikään ei oikein tuntunut hyvältä. Sidoin narut löysälle ja sitten kireälle, ei toiminut ei. Lopulta sidoin narut spibelttiin kiinni ja sain juoksunumeron pysymään jotenkin paikoillaan. Sitten suuntasin lähtöpaikalle ja sitä lähestyessä kuulin laskun "3, 2, 1" ja näin juoksijoiden starttaavaan! Itselleni tuli pikkaisen kiire, kun en vielä ollut tässä vaiheessa lähtöryhmän luona. Olin verratessa kyllä katsonut, että aikaa olisi pitänyt vielä hyvin olla. No, ei auttanut muu kuin lähteä juoksemaan ja nollata verrakilsat Garminista sekä laittaa se uudelleen käyntiin. Ensimmäisellä puolella kilometrillä juoksin melkein puskissa, että pääsin porukan ohi ja vähän ehkä liiankin lujan startin otin, kun se lähtö tuli niin yllätyksenä. Ohitteluista huolimatta eka kilometri meni aikaan 3:51. Tokalla kilometrillä koitin vähän rauhoittua ja juoksin hetken aikaa kolmen miehen kanssa. Sain aika nopeasti todettua, että heidän vauhtinsa tuntui liian hitaalta, joten irrottauduin porukasta ja joku taisi siitä porukasta lähteä peesiini, kun kovaa huohotusta kuului takaa.

Edessä näkyi kolmen miehen jono ja aika pitkään välimatka heihin pysyi samana. Toka kilometri oli vielä alle neljän minuutin, mutta kolmas meni jo aikaan 4:06. Juoksufiilis tuntui yllättävän hyvältä, vaikka aamulla oli tuntunut vähän, että oli henkistä kisaväsymystä. Jalat tuntuivat hyvältä ja hengitys tuntui kulkevan. Edelle menevästä kolmen miehen jonosta yksi mies tipahti ja pääsin hänen ohitseen. Vähitellen jäljelle jääneiden kahden miehen selät tulivat vastaan ja heidät kiinni saatuani jäin juoksemaan etumaisen miehen perään. Neljäs kilometri meni aikaan 4:12, joten totesin, että vauhti on liian hidasta eikä sen miehen perään kannata jäädä juoksemaan. Otin sitten irtioton, mutta jonkin matkan jälkeen ohittamani mies tuli uudestaan edelleni. Hetken aikaa siinä juoksin ja tuntui, että minulla oli paukkuja kovempaankin vauhtiin, joten kiristin vauhtia ja menin hänen ohitseen. Viides kilometri olikin sitten reippaampi, 4:02. Tosin siinä oli vähän enemmän alamäkeä, kun puolestaan tuolla hitaalla neljännellä kilometrillä oli vähän enemmän nousua. Muuten reitti oli suht tasainen.

Puistolajuoksu
Näin kaukana edessä kaksi juoksijaa ja luulin niiden molempien olevan miehiä. Olin etukäteen vähän katsonut osallistujalistaa ja bongannut pari kovempaa naisjuoksijaa sieltä, joten ajattelin, ettei tuossa kisassa olisi mahdollisuuksia kovin korkeille sijoituksille. Muutenkin, kun lähtö oli ollut vähän säätöä, niin minulla ei ollut mitään tietoa sijoituksestani. Olin vain ajatellut, että ne kovemmat naisjuoksijat ovat menneet jo ihan omia menojaan kaukana edessä. Kuudennen kilometrin aikana aloin saavuttaa vähän noita kahta edelle mennyttä juoksijaa ja huomasin, että jälkimmäinen heistä oli naisjuoksija ja hän näytti vähän tippuvan edelle menneen miehen perästä. Kuuden kilometrin lähestyessä kisaviettini alkoi heräämään ja aloin tavoittelemaan edelle menevän naisen selkää. Välimatkaa oli sen verran paljon, etten uskonut saavani häntä ennen maalia kiinni, mutta otin tavoitteeksi sen välimatkan lyhenemisen. Juoksu oli tuntunut rennon kovalta tuonne kuudenteen kilometriin saakka, joten uskalsin alkaa kiristää vauhtia, vaikka ei se kauhean mukavalta tuntunut. Sykkeet nousivat ja selkä läheni hitaasti. Seitsemännen kilometrin lähestyessä sain yhdeltä toimitsijalta kuulla, että olin kolmantena. Olin luullut, että edellä oli mennyt useampi kovempi naisjuoksija, joten tästäkin sain vähän lisää taistelutahtoa. Seitsemäs kilometri meni aikaan 3:56, josta sain vähän boostia, kun pystyin vielä kisan loppuvaiheilla kiristämään vauhtia.
Maalissa Puistolajuoksussa
En vielä tuolloin seitsemän kilometrin kohdallakaan uskonut, että voisin päästä edelle menneen naisen ohi. Ilmeisesti hänen vauhtinsa alkoi hyytyä, sillä viimeisen parin sadan metrin kohdalla pääsin hänen kohdalleen. Olin ihan varma, että hän kiristäisi vauhtiaan huomatessaan minut, mutta näin ei kuitenkaan käynyt ja ylitin maaliviivan paria sekuntia ennen häntä. Ajaksi tuli 30:25 ja Garmin näytti vauhdiksi 4:00 min/km. Käynnistin sen mittarin muutama sekunti virallisen startin jälkeen. Olin tyytyväinen, että juoksi oli kulkenut hyvin ja jalat tuntuivat hyviltä sekä siihen, että sain lopussa vielä puristettua loppukiriä. Ilman tuota taistelua sijoituksesta en usko, että olisin saanut itsestäni vastaavaa puristusta irti. Ensimmäiseen sijaan oli sen verran pitkä väli, etten olisi siitä päässyt taistelemaan edes hyvällä startilla. Kisan jälkeen huomasin, että startti oli ollut kolme minuuttia liian aikaisin. Jännä, ettei startti voinut olla tasan klo 13. Juoksu meni kuitenkin sen verran hyvin, ettei tuo huono startti niin edes harmita :) Juoksun tulokset löytyy täältä.

Vantaan maraton alkaa vähitellen lähestyä, enää ei ole montaa päivää jäljellä. Kuntoni tuntuu olevan hyvä, mutta vähän olen huolissani liian vähäisistä juoksukilometreistä. 20 kilometrin lenkkejä en ole tehnyt käytännössä yhtään kevään jälkeen ellei nyt lasketa puolimatkan trikisoissa juostuja puolimaratoneja ja Vuosaaren puolimaratonia. Vähän olen tavoitevauhtia Vantaalle pohtinut ja todennäköisesti suunnitelmani on lähteä juoksemaan 4:40 min/km -vauhtia juoksemaan, joka riittäisi 3.20 ajan reiluun alitukseen. Vielä on kuitenkin 1,5 viikkoa aikaa hioa kisastrategiat kuntoon!
Kisanumeroviritelmää ja auringonpaistetta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti