Suomi-reissua, Sulkavan soutua ja muita kuulumisia

Viime blogipäivityksestä on kerennyt kulua jo jonkin aikaa ja nyt ajattelin tehdä ryhtiliikkeen tämän blogin suhteen. Mielessä on ollut paljon erilaisia aiheita blogia varten, mutta en ole vain saanut aikaiseksi kirjoittaa niitä. Paljon on viime postauksen jälkeen kerennyt tapahtua:

- Surffausta Santa Cruzissa
- Retki Yosemiten luonnonpuistoon ja useita tunteja patikointia kauniissa ympäristössä
- Valmistautumista maratonille
- Uusi ennätys maratonilla
- Työjuttujen varmistuminen, täälläpäin maailmaa olisi nyt tarkoitus olla maaliskuun loppuun saakka ja sitten toiveissa olisi palata takaisin Suomeen
- Uuden pyörän hankinta (vain ns. käyttöpyörä tosin)
- Reilun kahden viikon kesäloma Suomessa
- Osallistuminen Sulkavan soutuihin
- 10 tunnin aikaerosta toipumista sekä Suomessa että Jenkeissä
- Ilmoittautuminen puolimaratonille, juostaan lokakuussa
- Ilmoittautuminen maratonille, juostaan marraskuussa
- Harkintaa puolimatkan triathlonille osallistumisesta (järjestetään syyskuussa)

Palasin viime sunnuntaina takas tänne Kaliforniaan reilun kahden viikon Suomen lomalta. Oli todella kiva nähdä pitkästä aikaa kavereita ja perhettä sekä nauttia Suomen valoisista kesäpäivistä! Seuraavan kerran Suomeen tulen todennäköisesti jouluna ja maaliskuun jälkeen olisi tarkoitus lopullisesti palata Suomeen. Maaliskuulle on vielä matkaa, joten suunnitelmat saattavat vielä tässä matkan varrella muuttua. Toiveissani olisi kuitenkin päästä Suomeen viimeistään ensi kesään mennessä.

Yosemite

Suomessa ollessani päädyin vähän extempore lähtemään Sulkavalle soutamaan. Soutua edeltävänä perjantaina yksi kaveri soitteli ja kyseli josko pääsisin soutamaan, sillä yksi soutujoukon jäsenistä oli tullut kipeäksi ja olisi kova tarve paikkaajalle. Olin jo useampana kesänä miettinyt, että olisi kiva joskus käydä soutamassa tuo Sulkavan soutu, joten kovin pitkään ei tarvinnut miettiä että lähdenkö vai en :) Lauantaina meillä oli sitten kello kuusi herätys soimassa ja kahdeksalta startattiin soutamaan. Aikaa 60 kilometrin soutamiseen meni meillä yhteensä 5:56. Neljän tunnin tienoilla teimme yhden rantautumisen, jolloin me 14 soutajaa ja perämies pääsimme tyhjentelemään kohtalaisen täysinäisiä rakkojamme. Soutu ei sinänsä ollut kovin rankkaa, sykkeet eivät nousseet kovin korkealle, mutta kun yhtä liikettä tekee 6 tunnin ajan, niin alkaahan se aika lailla tuntumaan jossain. Itselläni pahimmat vaivat olivat takapuolen puutuminen ja lonkankoukistajat, lisäksi soutaminen tuntui myös polvissa, alaselässä ja kämmien ihossa. Pahoja rakkoja ei tosin käsiin tullut. Kaiken kaikkiaan oli mukava käydä tuolla Sulkavan souduissa, etenkin kun meille osui aurinkoinen päivä, mutta en usko että tulen uudestaan osallistumaan tuonne. Korkeintaan paikkaamaan jotain viime hetken peruutusta.

Yosemite

Suomessa ollessani urheilupuoli painoittui juoksemiseen ja uintiin. Hankin uimastadikalle heti 10 kerran kortin ja kaikki kerrat tuli käytettyä Suomi-visiitilläni :) Stadikka on kyllä yksi Helsingin lempipaikoistani kesäaikaan! Oli mukavaa vaihtelua uida pitkästä aikaa ulkona ja pitkässä altaassa, täälläpäin maailmaa kun tuo 25 jaardin (23 metriä) tuntuu olevan standardi. Juoksulenkkejä tuli sovittua monenkin eri kaverin kanssa ja näin tuli samalla vaihdettua kuulumia. Pyöräilytreenit jäivät lähinnä vain hyötyliikunnan muotoon, varsinaisia fillarilenkkejä ei tullut tehtyä, kun kaluston jätin tänne Jenkkeihin, mutta lainasin äidiltäni fillarin kaupungissa ajeluun. Fillarilenkit ovat vähän jääneet vähiin kesä-heinäkuu akselilla, kun kesäkuussa keventelin kohti maratonia ja maratonin jälkeen sitten piti hieman palautella, sitten olikin tuo Suomi-reissu. Nyt viikonloppuna olisi tarkoitus mennä pitkästä aikaa fillarilenkille!

Vesiputous Yosemitessa

Heti kun sain tietää, että tulisin asumaan Kaliforniassa ensi maaliskuulle saakka, tein muutamia investointeja. Yksi oli kunnollisen paistinpannun hankinta, kun hotellini tarjoama pannu poltti kaiken pohjaan. Lisäksi hankin myös pyykinkuivaustelineen, kun en halua Jenkkien suosimaa rumpukuivausta käyttää. Suurin hankintani oli kuitenkin tuo käyttöpyörä, jolla on tarkoitus ajaa lyhyemmät matkat ja lisäksi tuon pyörän uskaltaa jättää ulos säilöön. Pyörän hintaan sisältyi ilmainen huolto vuoden ajan ja olen kerran jo hyödyntänytkin sitä, kun lukkotelineen kanssa on ollut ongelmia. Lisäksi mikäli myyn pyörän takaisin kaupalle vuoden sisään, saan 40 % takaisin myyntihinnasta. Lukkoineen maksoin pyörästä vajaa 500 dollaria, eli noin 400 euroa.

Maratonille valmistautumisesta ja itse kisasta saatte lukea seuraavasta postauksesta. 

Takana 1 000 metrin verran nousua patikoinnilla Yosemiten Glacier Pointille

Lajikokeilu: Golf

Olen useampaan otteeseen vannonut, etten aloita golffin peluuta. Suurin osa opiskelu- ja työkavereistani harrastaa kyseistä lajia. Suurin syy miksen ole halunnut aloittaa lajia on, että se vie niin paljon aikaa. Toinen syy on, etten koe sen olevan oikein urheilua, kun siinä ei niin sykkeitä saa ylös muuta kuin ärsyntyymisestä huonoihin löynteihin. Lisäksi harrastaminen vaatisi auton, kun kuskaisi mailoja jonnekin hutsin skutsissa sijaitsevalle golf-kentälle.

Kuva täältä

Mutta, mutta, koskaan ei kannata sanoa, ei koskaan. Täällä Kaliforniassa olen käynyt nyt muutamaan kertaan lyömässä rangella golf-palloja. Yksi vanha golf-peluri töistä järjestää kerran viikossa ilmaisia opetussessioita, joissa hän neuvoo swingissä ja puttauksessa yms. Lisäksi häneltä saa lainata mailoja ja hän on vielä erikseen hankkinut naisille sopivia mailoja (eli siis vähän lyhyemmille lyöjille soveltuvia mailoja:) ). Olenkin näitä sessioita sitten hyödyntänyt, ja lisäksi samalla tulee tutustuttua työkavereihin.

Kuva täältä

Treeniksi en edelleenkään golffia miellä, mutta ihan kivaa sitä on ollut käydä täällä töiden jälkeen auringonpaisteessa harrastelemassa. Keskittymistä ja hermoja kyseinen laji vaatii kyllä sekä liikkuvuutta selän osalta. Swingissä on oleellista pitää kädet suorana ja kroppaa kiertämällä saada aikaan palloon kohdistuva voima. Jotenkin mulla on tapana koukistaa toista kättä juuri osumahetkellä palloon, jolloin lyönti kulkee pallon yli tai osuu huonosti palloon. Se on jännä miten monessa muussakin lajissa tietää teoriassa miten pitäisi tehdä, muttei saa kaikkia palasia samaan aikaan loksahtamaan paikoilleen. Vähän muistuu mieleen vuoden takaiset vapaa-uinnit opettelut :)

Maratonille ilmottauduttu!

Olen täällä maailmalla seurannut miten moni tuttu on jo avannu tämän vuoden kisakauden kevään aikana tai viimeistään Helsinki City Runilla, jossa moni muuten juoksi ihan huippuajan! Vähän on harmittanut, että kyseinen kisa jäi itseltä tänä vuonna väliin ja varmasti jää myös välistä Helsinki City Maraton, jonka olen juossut nyt 7 kertaa putkeen. No ensi vuonna sitten olen mukana joka kisassa pääkaupunkiseudulla!

Täällä Jenkeissä ollessani en ole niin kauhean hyvin pystynyt kisoihin osallistumaan, kun ei ole ollut niin tietoa että kuinka pitkään olen kussakin paikassa ja välillä menty eteenpäin sillä, ettei ole ollut mitään näkymää missä päin maailmaa sitä on seuraavana kuukautena. Sopeutuminen tähän epävarmuuteen on ollut välillä haastavaa, mutta olen nyt asennoitunut niin, että tämä vuosi on vähän erilainen ja ensi vuonna pääsen taas tekemään kisa- ja muita suunnitelmia :) On tänä vuosi muutenkin tuonut paljon uutta ja jännää, ja ihan mielellään täällä Kaliforniassa asustelen niin kauan kuin vain saan.

Mutta itse aiheeseen, tällä erää tiedän että olen täällä nykyisellä paikkakunnalla ainakin juhannukseen saakka, joten aloin heti tänne tultuani selvittelemään tulevia juoksu- ja triathlonkisoja. Suurimmassa osassa noissa kisoissa on se ongelma, että ne alkaa TODELLA aikaisin. Lähdöt ajoittuvat klo 5-7 väliin aamulla ja koska en omista ajokorttia, niin liikkuminen tuohon aikaan kisapaikalle on jokseenkin haastavaa.. Ja kyllä tiedän olevani varmasti lähes ainoa täysi-ikäinen täällä Jenkeissä, jolla ei ole ajokorttia :D Onneks täällä nykyisellä asuinpaikallani pyörällä pääsee hyvin liikkumaan eri paikkoihin ja pidemmillä viikonloppureissulla työkaverit ovat toimineen kuskeina.

Päädyin lopulta pari viikkoa sitten ilmottautumaan kesäkuun puolessa välissä juostavaan San Franciscon maratonille. Lähtö on tuossakin hyvin aikaisin, klo 5.32. Huiput starttaavat 5.30 ja sitten tämän perään lähtee kakkosryhmä jne. Viimeinen ryhmä starttee 6.32. Asun noin tunnin junamatkan päässä San Franciscosta, joten otin yhden hotelliyön tuon kisan ajaksi ja hotelli sijaitsee kävelymatkan päässä kisakeskuksesta. Tavoiteajaksi ilmoitin 3:30, mutta en usko että pääsen tuohon tässä vaiheessa vuotta ja lisäksi reitti on todella mäkinen, kuten voi havaita alla olevasta kuvasta.

Maratonin profiili (kuva täältä)

 Myös aikainen lähtö saattaa tuottaa haasteita. Olenkin myös tätä aikaista lähtöaikaa silmällä pitäen tehnyt 2-3 krt viikossa ennen töitä juoksutreenejä ja koittanut hakea myös tehoja noista treeneistä. Reitti tuolla maratonilla vaikuttaa mäkiä luukuun ottamatta olevan aika kiva, käytännössä juostaan koko kaupungin ympäri ja juostaan edes takaisin Golden Gate Bridge eli samalla tulee tehtyä sightseeing-kierros ;)

Reitti (kuva täältä)

Aikainen lähtö aiheuttaa myös jonkin verran haasteita aamun tankkaukselle, todennäköisesti teen niin, että syön edellisenä päivänä hyvin normaalin tankkauksen lisäksi ja aamulla syön kohtalaisen kevyesti, kuten banaanin tms. Jostain pitäisi yrittää saada itselleni tuohon aikaan kahvin, täytyy selvitellä josko hotelllihuoneessa olisi kahvinkeitin, niin kuin täällä yleensä on. Viimeistään neljältä täytyy kyllä tuona kisa-aamuna olla ylhäällä. Täytyy yrittää kisaviikolla levätä hyvin, niin ei ole sitten niin väliä että miten viimeisen yön nukkuu.

Vaikka täällä on päivisin todella lämmintä, niin öisin täällä tippuvat lämpötilat noin 10-15 asteeseen ja aamut ovat viileitä, joten tämä täytyy ottaa huomioon kisavaatetusta miettiessä. Tällä erää olen suunnitellut shortseja ja hihatonta paitaa sekä irtohihoja, jotka saa sitten tarvittaessa heivattua pois. Tarkka asu täsmentyy sitten lähempänä kisapäivää, kun päivän sääennusteetkin tarkentuvat.

Vaikka ennästysjuoksu tästä tuskin tulee, niin odotan tuota maratonia innolla. Kiva päästä kisaamaan pitkästä aikaa ja tapahtuna tuo on varmasti hieno! Turvallisuustoimet taitavat Bostonin tapahtumien takia olla kanssa kohtalaisen tiukat. Raportoin näistä kuten itse kisastakin sitten aikanaan täällä blogissa.

Pyöräilykuulumisia

Nykyisellä asuinseudullani on kyllä ihan unelma fillaroida ja voin viimein todeta, että tykkään pyöräilystä ja että menen mielelläni pyöräilemään. Viime kesänä ei ollut ihan samoja fiiliskiä, kun ensimmäistä kesää tuolla maantiepyörällä ajelin. Huonosta ajoasennosto johtuen yläkroppa ja varpaat puutuivat ja lisäksi satula hiersi eivätkä säätkään aina olleet niin upeita. Pyörää ajoin enimmäkseen ala-asennosta, kun jotenkin tuntui etten kahvoilta ajaessa saanut tarpeeksi hyvin jarruista kiinni tarvittaessa ja ala-asento tuntui vakaammalta vaikka se kävikin yläkroppaan aika lailla. Lähes kaikilla pyörälenkeillä yläkroppani väsähti ennen jalkoja, joka kertoo että ajoasentoni oli kaukana optimaalisesta. Välillä mietinkin, että tuliko turhaan hankittua kallis pyörä ja monesti mietin kanssa, ettei tämä laji ole minua varten. Hawaiin reissulla vuokrapyörällä ajaessani tein havainnon, että maantiepyöräily voi olla mukavaakin ja suurin syy tällä oli paremmalla ajoasennolla. Vuokrapyörän satula tai pikemminkin satulan säätö sopi minulle hyvin ja tästä syystä se hiertänyt ja lisäksi oli helpompi ajaa kahvojen päältä ja vähitellen opinkin jarruttamaan kahvojen päältä, joka oli erittäin haastavaa viime kesänä minulle :D

Lähiseutujen maisemia

Täällä Kaliforniassa pyörää kasatessani rupesin miettimään, että olisikohan omassa pyörässäni satulan säädöissä parantamisen varaa. Siirsin satulaa vähän eteenpäin ja laskin sen nokkaa aavistuksen alemmas. Näillä säädöillä ajomukavuus parantui todella merkittävästi! Satula ei enää hiertänyt ja ajoasento oli helppo ottaa kahvoilta ala-ajoasennon sijasta. Olisi pitänyt jo viime kesänä tajuta kokeilla muuttaa satulan säätöjä, niin olisi tullut vältyttyä lukuisilta puutumisilta ja satulahiertymiltä. Toisaalta en silloin tiennyt paremmasta, joten ajattelin että nuo ongelmat johtuivat vain tottumattomuudestani ajamiseen. Onneksi tule kokeiltua noita uusia säätöjä, olin jo alkanut katsella uuttaa satulaa, kun ajattelin ettei tuo nykyinen sopinut minulle.

Tykkään kyllä kun täällä on niin vihreää joka suunnassa

 Täällä pyöräily on kyllä helppoa kun autoteillä menee todella paljon pyöräkaistoja ja säät ovat hyviä, pukeutumista ei tarvitse liikaa miettiä. Vetäisee vaan pyöräilyshortsit jalkaan ja pyöräilypaidan ja menoksi. Toki aurinkorasva on hyvä muistaa :) Kävin tänään polkemassa 75 kilometrin pituisen lenkin ja aika lenkin alkupuolella onnistuin hapottamaan reiteni mäkisellä vuoristoreitillä ja tästä sain kärsiä sitten loppulenkin ajan, pitää kyllä selkeästi tehdä enemmän noita mäkitreenejä. Täällä se on kyllä helppoa, ylämäkeä on mahdollista polkea useamman kilometrin verran putkeen eli mäet eivät heti lopu kesken :) Olen kyllä niin fiiliksissäni täällä pyöräilystä, mukavia maisemia, hyvät tiet, aurinkoiset ja lämpöiset säät, ja todella paljon muita pyöräilijöitä liikenteessä. Tänäänkin näin kymmeniä ellen satoja pyöräilijöitä polkemassa samoilla reitellä kanssani.

Pyörän satulaan täällä tulee noustua päivittäin, kun poljen sillä töihin ja takaisin ja sitten välillä neljän kilometrin päässä olevalle YMCA:lle salille, bodypump-tunnille ja/tai uimaan. On kyllä tehnyt todella hyvää minulle pyöräilijänä kehittymisenä ottaa pyörä alle päivittäin, nykyään pyöräilyyn lähteminen on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin ennen. Viime kesänä vähän aina aristelin lähteä polkemaan ja tuntui, että pyörälenkille lähteminen vaati aina hirveästi valmistautumista yms.

Lähikatuja

Toivottavasti teilläkin on siellä Suomessa ja muualla päin maailmaa lähtenyt pyöräilykausi hyvin käyntiin!

Elämää Kaliforniassa

Nyt on pari ensimmäistä viikkoa takana täällä Kaliforniassa asumista ja hyvin olen kyllä viihtynyt, minkä on voinut huomata hiljaiselosta blogin puolella. Aikamoinen kontrasti tällä alueella kun vertaa Detroittiin! Tämä alue suosii kyllä urheilua paljon enemmän kuin Motor City, mikä sopii minulla mainiosti.

Jenkkityylinen motellielämäkin tuli täällä koettua, kun ensimmäiset neljä yötä vietin paikallisessa motellissa, kun mistään tämän alueen hotellista ei saanut huonetta eli tästä voi päätellä, että Piilaaksossa liikematkustajia riittää. Neljän ensimmäisen yön jälkeen pääsin muuttamaan Marriott Residence Inniin, joka yhdistää hotellin ja asunnon parhaat puolet. Nykyinen asuntoni on paljon pienempi kuin missä Detroitissa asuin, mutta tilaa on kuitenkin normaalia hotellihuonetta enemmän. Neliöitä asunnossani taitaa olla 45, joten pyörää mahtuu täälläkin sisätiloissa säilyttämään :) Huoneen varustukseen kuuluu pieni keittiö, jossa on jenkkikaappi, mikro ja liesi sekä astianpesukone. Kuvia laitan jakoon seuraavan kerran kun siivoja on käynyt täällä siistimässä :) Normaaliin hotellityyliin huoneessani kävisi joka päivä siivooja ellen pitäisi Do not disturb-kylttiä ovessa, mielestäni siivous 1-2 krt viikossa riittää. Välillä pitää siivooja päästää siivoamaan ihan vain sen takia, että hän tyhjentäisi roskikset. Hotellissa asumisen etuihin kuuluu myös päivittäinen aamiainen, joka on ihan ok. Yleensä olen syönyt puuroa, hedelmiä, jogurttia ja kahvia.

Töihin täältä kämpiltäni on matkaa 5 km, joka tulee kuljettua pyörällä. Aamulla vain reppuun työvaatteet ja läppäri ja sitten menoksi. Ihanaa on ollut taas pitkästä aikaa hyödyntämään työmatkat hyötyliikunnan merkeissä ja lisäksi pyöräilyllä on se etu, että ajamaan pääsee pyöräteitä pitkin eikä tarvitse seistä liikennevaloissa. Säät kyllä suosivat täällä hyvin ulkoliikuntaa, välillä voi tosin olla vähän liiankin kuumaa, mutta sadetta täällä ei juurikaan ole kesäisin ja lähes pilvetöntä taivasta täällä onkin ollut koko ajan.

Ruokakaupassa käyminenkin on täällä helpompaa, kävelyetäisyydeltä löytyy useampikin ruokakauppa eli enää ei tarvi autolla matkata lähemmäs tuntia lähimpään kunnolliseen ruokakauppaan ja lisäksi täällä kaupoissa on tarjolla paljon laadukkaamman näköistä ruokaa eivätkä hyllyt pursua normijenkkityylistä rasvamättöä.

Täällä tiimini aloittaa työt yleensä siinä yhdeksän aikoihin ja tämä tuntuu itsestäni vähän myöhäiseltä, kun olen tottunut olemaan töissä jo kahdeksalta. Jotenkin tuntuisi laiskottelulta nukkua arkena kahdeksaan saakka, joten olen monena aamuna käynyt vetämässä aamutreenin ennen töihin menoa. Yleensä aamutreeni on ollut jonkinlainen juoksutreeni, kuten kevyt juoksu, vetoja, kisavauhtista juoksua, mäkijuoksua matolla, kevyttä punttitreeniä hotellin salilla.

Ensimmäisenä viikonloppuna täällä kävin vetämässä vuoden ensimmäisen pitkän pyörälenkin ja kilometrejä tulikin kasaan 97 km ja oli kyllä todella mukava fillaroida. Täällä kulkee aika hyvin erilaisia pyöräkaistoja ja pyöräreittejä ja autoilijat huomiovat pyöräilijät hyvin. Pyöräilijöitä näkee täällä todella paljon ja hienon näköisiä pyöriä. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus polkea taas jokin pidempi pyörälenkki. Viime viikonloppuna oli sen verran ohjelmaa, että urheilut jäivät vähän vähiin. Lauantai-aamuna lähdettiin ajamaan kohti Napa Valleyn viinitiloja ja käytiin parissa viininmaistelussa. Yöksi jäätiin sille suuntamille ja sunnuntaina mentiin koko päiväksi Six Flags-huvipuistoon, jossa isojen laitteiden lisäksi riitti ihmeteltävää erilaisissa eläimissä mursuista pingviineihin ja tiikereistä norsuihin.

Elämä taas pakattuna matkalaukkuihin, pyörälaukku vasemmalla. Huomatkaa myös talvitakki punaisen matkalaukun päällä, se on erittäin hyödyllinen täällä Kalifornian ilmastossa :D

Bye Bye Detroit, Hello Sunshine!

Kuten otsikko kertoo, niin on tullut aika jättää Detroit taakse ja suunnata kohti lämpöisempää ympäristöä. Eli pyörä on taas purettava osiin ja pakattava pyörälaukkuun sekä yritettävä saada muu kama mahtumaan kahteen matkalaukkuun, joka tulee kyllä olemaan todella haastava tehtävä. Kun viime vuoden puolella tulin tänne Detroittiin, niin laukut oli jo valmiiksi pinkeinä ja vähän uutta tavaraa on tullut hankittua viime kuukausien aikana, esimerkiksi märkäpuku.

Sunnuntaina suuntaan jälleen kohti lentokenttää ja sieltä kohti KALIFORNIAA!! :) Tämä muutto varmistui viime viikon perjantaina ja sen jälkeen olen vain fiilistellyt tätä uutista :) Vähän nopealla aikataululla tämä tuli, mutta todella mielelläni olen tuonne toiseen osavaltioon suuntaamassa. Siellä varmasti pääsee ihan eri tavalla ulkona treenaamaan, toisin kuten täällä Motownissa, autoilun mekassa. Lisäksi säätkin ovat siellä vähän lämpöisämmät, päivisin siellä on nyt viime aikoina ollut 25 astetta ja ensi viikoksi luvattu 30 astetta.

Kuva täältä

Tuleva asuinpaikkani tulee sijaitsemaan Palo Altossa ja asuntokuviotkin ovat tällä viikolla setviytyneet. Ensimmäiset neljä yötä vietän hotellissa ja sitten pääsen huoneistohotelliin eli pääsen nauttimaan hotellissa ja omassa asunnossa asumisen parhaista puolista. Huoneistooni kuuluu myös pieni keittiö, joten voi laittaa ruokaa, mutta asumiseen kuuluu myös hotelliaamiainen.

Selvittelen kanssa parhaillaan josko saisin YMCA:n jäsenyyden siirrettyä tuonne. Katselin, että tuolla YMCA:n saleilla olisi tarjolla monipuolisemmin ohjattuja tunteja ja valikoimaan kuului myös BodyPump! Lisäksi aukioloajat olivat pidemmät. YMCA:n jäsenyyttä haluan kuitenkin ensisijaisesti jatkaa sen takia, että pääsen jatkamaan uinti-treenejäni.

Projektipäälliköltä läksiäislahjaksi saatu California State Champion -pyöräilypaita

Tällä viikolla on ollut monet läksiäiset jo ja vielä on lauantaina tulossa yhdet. Projektipäällikköni on täällä kansallistason pyöräilijä ja voittanut viime vuonna Michiganin osavaltion mestaruuden ja sitä edeltävänä vuonna Californian osavaltion mestaruuden. Sain projektipäälliköltä lahjaksi California State Champion -pyöräilypaidan! Jos on siis voittanut tuollaisen osavaltiomestaruuden, niin noita paitoja pystyy tilaamaan. Eli kuka tahansa ei voi näitä tilailla. Tämä paita päällä ei todellakaan ole varaa hidastella pyörälenkeillä! :)

Loppuviikko meneekin näissä muuttokuvioissa, joten seuraavan kerran palailen ensi viikolla kuulumisista Kaliforniasta!

Lomaviikon treenit

Vielä yhden postauksen verran ajattelin tuosta Hawaiin reissusta kirjoittaa, lupaan kyllä että tämä on viimeinen! :)

Nyt jälkeenpäin laskettuna treenitunteja taisi kertyä uuden ennätyksen verran ja tämän lisäksi käveltyä tuli päivittäin reilusti, joten ei ihmekään että jalat ovat tuntuneet vähän väsyneiltä tällä viikolla.

Yhtenä iltana söin hummerin pyrstöä illalliseksi

Lauantai
Matkutuspäivä, keyvttä pyöräilyä 0,5 h pyöränhakureissulla.

Sunnuntai
Heti aamulla vajaan tunnin aamulenkki ja aamiaisen jälkeen pyöräilyä reilu 2,5 h.

Maanantai
Aamulenkki ja aamiaisen jälkeen pyöräilyä reilu 2,5 h, iltapäivällä patikointia 3 h.

Tiistai
Kevyempi päivä, vajaa 1,5 h surffausta ryhmäopetuksessa.

Keskiviikko
Aamiaisen jälkeen pyöräilyä reilu 2,5 h ja heti perään vajaan tunnin juoksulenkki. Iltapäivällä reilu tunti surffausta yksityisopetuksessa.

Torstai
Aamulenkki ja aamiaisen jälkeen pyöräilyä reilu 2,5 h. Lounaan jälkeen kevyttä avovesiuintiharjoittelua. Myöhemmin iltapäivällä pyöräilyä vajaa 20 minuuttia palauttamaan pyörää pyöräliikkeeseen ja reilu puolen tunnin juoksu takaisin hotellille.

Perjantai
Aamulenkki ja aamiaisen jälkeen avovesiuintia puoli tuntia. Illalla edessä oli paluumatka Detroitttiin.
 

Maisemia pyöräreitiltä

Yhteensä treenitunteja kertyi 22,5 h, mikä on aika paljon etenkin kun treenaaminen tapahtui kuumassa ja kosteassa ilmastossa. Toisaalta tehot olivat kohtalaisen matalat suurimman osan ajasta, joten määrää pystyi hyvin tekemään. Tällä viikolla olen kuitenkin pitänyt vähän kevyempää treeniä ja lisäksi tiedossa on jälleen muutoksia, jotka ovat pitäneet kiireisenä tällä viikolla. Näistä muutoksista lisää seuraavassa blogikirjoituksessa, sen verran paljastan että varsin positiivisista asioista on kyse! :)