Firstbeatin stressitestin tulokset

Sain nyt joulukuun puolessa välissä tekemäni Firstbeatin stressitestin tulokset, stressitestin aikana pidin mittausantureita kolmen vuorokauden ajan, myös öisin. Mittarin toinen pää kiinnitettiin solisluun alle ja toinen kylkikaareen. Ainoastaan suihkun ja uinnin aikana mittaria ei voinut käyttää. Sain varsiin mielenkiintoisia tuloksia. Ensinnäkin leposykkeeni on laskenut viime keväästä, uusi lukema on nyt 41. Kyseessä on tosin yöaikaan mitattu lukema, joka luonnollisesti on vähän pienempi kuin päiväaikaan mitattu lukema. Viime toukokuussa vastaava lukema oli 44. 

Firsbeatin mittari kiinnitettynä

Toiseksi mittausajanjaksolle osui myös yhdet pikkujoulut, joissa join joitakin lasillisia skumppaa, ja olin yllättänyt kuinka paljon alkoholi vaikutti yöuniin. Totta kai olin tietoinen, että alkoholi heikentää unenlaatua, mutta tästä mittauksesta näin ihan konkreettisesti miten unen laatu heikkeni. Palautuminen unijakson aikana väheni allle puoleen alkoholin myötä ja tässäkään tapauksessa en ollut juonut ihan älyttömästi ja nukkumaan pääsin jo noin kahden aikaan. Kahtena ensimmäisenä yönä (jolloin en ollut juonut yhtään alkoholia) palautumisen osuus unijaksosta oli yli 90 % ja pikkujoulujen jälkeisenä yönä palautumisen osuus oli vain 41 %! Voi vaan kuvitella mitä lukemat olisivat jos tulisi juotua tuplasti enemmän ja vietettyä ilta pilkkuun saakka baarissa.

Mittari

Toukokuusta tuttu ilmiö toistui myös nyt, vapaapäivänä valveillaoloaika tuli mentyä aika lailla punaiselle ja sinisellä. Sininen väri tarkoittaa urheilua ja punainen stressireaktiota, testi ei tosin tee eroa positiivisen ja negatiivisen stressin välille. En siis kokenut olevani mitenkään kovin stressaantunut, mutta mittari näytti jotain muuta. Stressireaktio tarkoittaa käytännössä vireystilan nousua elimistössä. Työpäivinä puolestaan etenkin aamupäivät olivat vihreitä ja vihreä väri viittasi palautumiseen. Palautumisen laatu perustuu sykevälivaihtelun analyysiin. Matala lukema viittaa heikkoon palautumiseen, korkeampi arvo parempaan palautumiseen.  Yleensä testin tehneillä menee nämä toisin päin, eli työpäivisin mennään punaiselle ja viikonlopulle mahtuu enemmän vihreää väriä.

Perjantain stressikäyrät

Oma tulkintani omista tuloksista on, että viikonloppuisin touhotan vähän liikaa eri suuntiin ja puuhastelen kaiken näköistä, kun taas toimistotyössäni voin enimmäkseen keskittyä työtehtäviin ja olla paikoillani. Edelleenkin on kuitenkin mielestäni jännä juttu, että töissä ollessa ja asiakaspalaverin aikana oli vähemmän stressireaktioita kuin illalla sängyssä lukiessa, jonka luulisi olevan kohtalaisen rauhoittavaa tekemistä. En myöskään lukenut mitään kovin jännää lukemista.

Lauantain punainen käyrä, aamupäivällä sinisenä näkyy traneritreeni. Uinnin ajaksi mittari piti poistaa, niin siltä osin näkyy puuttuva syketieto eli punainen viiva. Muuten päivä menee vahvasti punaisella... Pikkujouluihin menin noin puoli kahdeksan aikoihin ja nukkumaan pääsin kahden aikaan ja vasta kuuden aikoihin aamulla alkoi palauttava unijakso.

Myös koko päivän keskiarvosykkeet olivat mielenkiintoisia, arkipäivinä ne olivat varsin alhaiset. Torstaina lukema oli 61 ja perjantaina 65. Tosin on edelleen huomioitava, että näihin lukemiin sisältyy myös unijaksot, jolloin syke on paljon alhaisempi. Alhainen syke myös tarkoittaa pienempää kulutusta ja olinkin kovasti yllättynyt kalorinkulutuksestani. Jotenkin ajattelin, että oma normaalikulutukseni vuorokaudessa olisi jotain 2000 kilokalorin suuruista. Torstaina, jolloin en urheillut, mutta kävelin vajaat 10 kilometriä päivän aikana, kulutukseni oli silti vain 1667 kcal! Perjantaina puolestaan kävelin noin tunnin verran, juoksin reilut 10 kilometriä ja tein 45 minuutin salitreenin. Kulutukseksi tälle päivälle tuli 2142 kcal. Lauantaina taas poljin kahden tunnin traineritreenin ja uin 45 minuuttia ja kulutus oli siltikin aika alhainen, reilut 2400 kcal. Varsin valaisevia lukemia, kun olin kuvitellut kulutukseni olevan vähän suurempaa. Etenkin tuo torstain lukema oli aika karu yllätys. Sellaisina päivänä jolloin en liiku yhtään, niin kulutus on varmaan jotain vain 1300 kilokalorin verran!

Energiankulutus mittausajanjaksolla

Kaiken kaikkiaan varsin valaiseva oli tämän kerran stressitesti ja olin positiivisesti yllättynyt siitä, että leposyke oli laskenut ja että päivän keskisykkeet olivat alhaiset. Nämä havainnot viittaisivat siihen, että ylirasitus olisi nyt aika lailla takanapäin. On sen tosin olossakin huomannut, olen edelleen ollut paljon pirteämpi nyt pimeään vuodenaikaan kuin aiemmin tänä syksynä, vaikka yleensä tilanne on päinvastainen eli mitä pimeämpää on, sen väsyneempi olen ollut. Myös treenit ovat kulkeneet hyvin. Lauantaina käytiin Heinin kanssa polkemassa 2,5 tunnin fillarilenkki, kesällä lenkissä ei sinänsä olisi mitään ihmeellistä, mutta enpä ollut aiemmin joulukuussa Suomessa polkenut tuon pituista lenkkiä tai ylipäätänsä en ennen tätä vuotta ollut koskaan Suomessa polkenut pyörällä ulkona joulukuussa. Nyt kun lunta tuli tänne Helsingin suunnillekin, niin pitäisi varmaankin tänään vaihtaa nastarenkaat maastopyörään. Nastarenkaat on ollut hankittuna jo joitakin viikkoja, mutta vielä niille ei ole ollut niin tarvetta. Huomenna olisi kuitenkin tarkoitus fillaroida töihin, niin sen takia pitäisi tänään saada nuo renkaat vaihdetuksi. Eli sellaista iltapuhdetta tänään tiedossa :) 

Lauantain lukemat ovat aika mielenkiintoisia ja punaisella mennään vahvasti

Sisäpyöräilykauden avaus ja uintitreeniä

Viime viikosta tuli aika hyvä treeniviikko, eri lajeja tuli monipuolisesti tehtyä ja positiivista oli se, että olo oli myös aika virkeä pimeydestä ja harmaudesta huolimatta. Juostessa alkoi tuntua myös siltä, että kovempiakin vauhteja tekisi mieli alkaa taas juosta. Uimassa kävin viime viikolla peräti kahdesti eli oikeastaan tuplasin näillä kahdella uintikerralla koko syksyn uintimäärät. Yksi syy mikä pakotti lähtemään uimahallille oli se, että huomasin kortillani olevan 5 uintikertaa, jotka ovat menossa jouluna vanhaksi. Vielä pitäisi siis käydä vähintään se kolme kertaa uimassa ennen joulua, välillä pakko on hyvä motivaattori :) Uinti tuntui yllättävän hyvältä, melkein jopa siltä, ettei hirveästi olisikaan ollut taukoa uinnista. Vauhdit olivat paremmat mitä loppukesän aikana uidessa, mutta tämä varmaan johtui siitä, että kesällä uin uimastadikan 50 metrin altaassa ja nyt uin 25 metrin altaassa, joten päädyistä pystyi useammin ponnistamaan vauhtia. Molemmilla viime viikon uintikerroilla uin vain lähinnä perusuintia parin kilometrin verran ja koitin keskittyä syksyllä Kimiltä saatuihin tekniikkavinkkeihin, kuten käden asentoon ja hengitykseen. Pari kertaa vedin myös 200 metrin vedot lättäreillä. Ensimmäisellä uintikerralla yksi sammakkouimari eksyi nopeiden radalla ja tätä kaveria sai sitten koko ajan ohitella. Hitaampien radalla olisi hyvin ollut tilaa, mutta sitkeästi tuo sammakkouimari pysytteli nopeiden radalla vaikka muut uivat altaan kolmeen kertaan päästä päähän samassa ajassa mikä tältä sammakkouimarilta meni altaan uimiseen kerran päästä päähän. Tokalla kerralla sai puolestaan ihan kivasti uida nopeiden radalla ja hitaammat uimarit päästivät välillä päädyissä ohi.

Trainerilla polkemista varten hankin erikseen oman trainerirenkaan

Lauantaina tein elämäni ensimmäisen traineritreenin. Aamun räntäsade ei oikein houkutellut lähtemään ulos, joten päädyin laittamaan maantiepyörän kiinni traineriin ja tekemään ensimmäisen kunnollisen traineritreenin sillä. Keväällä olin vain lähinnä kokeillut tuota traineria, mutta varsinaista treeniä en sillä ollut aiemmin tehnyt. Leffaa katsoessa vedin kahden tunnin pk-treenin, jossa koitin pitää kadenssia lähempänä 90:iä ja sykkeen pk-alueella. Treeniä varten availin pari ikkunaa ja laitoin pattereita pienemmälle, mutta silti aika hikistä touhua tuo sisällä pyöräily oli. Loppujen lopuksi aika kivuttomasti kaksi tuntia vierähti trainerin päällä. Huomasin kuitenkin, että pyöräilykunto ei ole ihan samalla tasolla mitä se kesällä oli, joten ei olisi tosiaankaan pahitteeksi polkea tuolla trainerilla useammin. Lähiaikoina pitäisi sitten viimein tehdä 20 minuutin FTP-testi trainerilla, jotta saisin vähän enemmän irti keväällä hankkimastani tehomittarista.

Maantiepyörä viritettynä harjoitusvastukseen, kokeilussa oli ensi kertaa myös tuo teline eturenkaan alla ja toimi kieltämättä kirjapinoa paremmin

Näiden treenien lisäksi kävin kerran BodyPump-tunnilla sekä kerran salilla, molemmilla kerroilla juoksin kotoa salille ja takaisin. Viikon ainoan kunnollisen juoksulenkin kävin vetämässä sunnuntai-iltana Keskuspuistossa, juostessa huomasi, että lauantain traineritreeni ja uinti sekä illan pikkujoulut painoivat ja vauhti oli aika hidasta. Hitaasta vauhdista huolimatta juoksu ei kuitenkaan ollut tahmeaa, vaan tuntui hyvältä juosta raikkaassa ilmassa Keskuspuiston hiekkateillä. Ennen lenkille lähtöä väsytti sen verran, että pohdin kotiin jäämistä. Koitin pirteän värisillä juoksuvaatteilla huijata itselleni energisemmän olon, tätä olen koittanut harrastaa paljon etenkin nyt tähän pimeimpään vuodenaikaan ja välillä se kyllä toimii :) Juoksulenkin aikana ja sen jälkeen oli hyvä fiilis ja olin tyytyväinen, että päätin lähteä laiskotuksesta huolimatta ulos. Treenitunteja kertyi viime viikolla ihan mukavasti vaikka pidinkin kaksi lepopäivää. 

Täksi viikoksi ilmoittauduin mukan yhteen ravintopäiväkirja-analyysiin, koko viikon ajalta kuvaan kaikki syömäni ruoat sekä juomani juomat ja lähetän ne Meal Tracking -palveluun. Sinne kirjaan myös liikunnat ja näiden perusteella saan sitten analyysin ruokavaliostani. Kuvasta löytyy tämän aamun aamiainen eli puuroa raejuuston ja puolukoiden kanssa sekä monivitaamiiniporetabletti.

Pyöräilykauden jatkoa

Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan :) Keväällä vielä olin kovasti sitä mieltä, etten hankkisi koskaan maastopyörää ja että pyörälenkille voisi mennä vain lähinnä hyvillä keleillä eli maan ollessa kuiva ja ilman ollessa sopivan lämmin. Ihmismieli on kuitenkin muuttuvainen ja maastopyörä lähti sitten tänä syksynä kaupasta kotiin. Marraskuun lopulla tuli triathlonin merkeissä heitettyä fillarilenkki räntäsateessa tuolla maastopyörällä ja viime viikonloppuna kävin polkemassa kahden tunnin lenkin. Hyvillä varusteilla on tuo pyöräily ihan miellyttävää puuhaa myös huonommallakin kelillä. Olen tosin erehtynyt laittamaan näillä fillarilenkeille vähän turhankin paljon varustetta päälle, alussa on yleensä ollut liian kuuma ja lopussa kylmä, kun hikoilun myötä vaatteet ovat kostuneet. Vielä on vähän opeteltavaa, että kuinka paljon pitää laittaa vaatetta lähtiessä vähän viileämmällä kelillä fillaroimaan. Juoksussa puolestaan tiedän aika tarkkaan paljon kannattaa millekin kelille laittaa vaatetta päälle, pyöräilyssä tulee ehkä helposti liioiteltua sen vaatemäärän kanssa. Joka tapauksessa on ollut kivaa ajella pyörälenkkejä ja nyt on tullut poljettua vähän uusia reittejä. Maantiepyöräkauden päätin kohtalaisen aikasin tänä vuonna, suurin piirtein samoihin aikoihin, kun ylirasitus tuli päälle. Elokuun lopussa taisi tulla ajettua viimeinen pitkä lenkki. Sen jälkeen treeni on ollut varsin juoksupainotteista, joten maastopyörällä ajelu on tuonut nyt kivaa vaihtelua.

Hankin vähän täydennystä foam roller -kokoelmaani, tämän käyttö on aika tuskallista :D

Vauhdit maastopyörällä ovat aika hitaita ja onkin ollut vähän totuttelemista siinä, että kaupunkipyörälläkin ajelen kovempia vauhteja. Tosin hidas vauhti saattaa myös jonkin verran johtua vähäisestä pyöräilymäärästä viime kuukausina eli ihan kaikesta en voi pyörää syyttää. Viime viikonloppuna fillarilenkillä rupesin myös vähän pohtimaan cyclocrossin hankkimista, jotta saisi vähän lisää vauhtia talvikauden lenkkeihin. Mutta ehkäpä pärjään kuitenkin vielä toistaiseksi kolmella pyörällä ja muutenkin cyclocrossin sijasta pitäisi mieluummin ensin hankkia triathlonpyörä. Alan vähitellen ymmärtämään sitä, että pyöräilijöillä oikea määrä pyöriä on n+1 (jossa n on nykyisten pyörien lukumäärä) :D Kaupungissa asuessa säilytystilan puute myös vähän rajoittaa noita pyörähankintoja. Kotonani löytyy myös varusteet sisäpyöräilyyn eli traineri ja maantiepyörä tehomittarilla, mutta ulkourheilu on toistaiseksi houkutellut enemmän. Pitää ehkä alkaa toivomaan huonompia kelejä, jotta tuo trainerilla ajo alkaisi houkuttelemaan enemmän.

Viikonloppuna kävin myös salilla ja koska salilla ei ollut alkuun ketään muuta paikalla, niin kehtasin napata sali-seflien

Loppuviikosta saan taas käyttööni kolmeksi päiväksi Firstbeatin stressimittarin. Viimeksi tein tuon kolmen päivän stressitestin toukokuussa ja nyt otin sen uudestaan lähinnä siksi, että voisin mahdollisesti yrittää tarkastella, että näkyisikö ylirasituksen merkkejä vielä siinä. Olotila on selkeästi kohentunut alkusyksystä ja tuntuu, että kroppa on alkanut ottaa treeniä paremmin vastaan ja myös palautuminen tuntuu sujuvan hyvin. Olen kuitenkin edelleen pitänyt tarvittaessa ylimääräisiä lepopäiviä ja kovin kovia treenejä en ole tehnyt, vaan paino on ollut peruskunnossa ja lihaskunnossa. Viime viikolla kävin myös mittaamassa veriarvot ja hemoglobiini olikin tullut kivasti ylöspäin, vaikka onkin vielä selkeästi alhaisempi kuin mitä se normaalisti on ollut. Suunta on joka tapauksessa oikea ja rautakuuria aion jatkaa yhä. 

Verikokeissa käyty

Triathlon marraskuun räntäsateessa

Triathlon marraskuussa? Kyllä, nyt on tullut sekin koettua ja saatiin vielä lisämausteeksi räntäsadetta pyöräilyn aikana. Viime lauantaina työpaikkani triathlonkerhon voimin vedettiin yhdessä olympiamatka läpi. Kyseessä ei siis ollut kisa, vaan samaa vauhtia edettiin yhdessä. Triathlonin aikana tukikohtanamme ja T1- ja T2-alueena toimi Pirkkolan uimahalli. Avovesiuinnin sijasta, uinti suoritettiin Pirkkolan hallissa. Alkuun uimme 1500 metriä Pirkkolan hallissa ja se sujui ihan kivasti ottaen huomioon, että se taisi olla vasta toinen uintikertani tässä syksyllä.

Uusille talvipyöräilykengille tuli käyttöä

Hiusten kuivauksen ja pyöräilyvaatteiden pukemisen jälkeen starttasimme 40 kilometrin pyöräilyosuudelle. Uudet talvipyöräilykengät ja talvipyöräilyhousut pääsivät nyt käyttöön. Heti kun lähdimme pyörillä liikkeelle, alkoi taivaalta tulla mukavasti räntää. Olin laittanut kirkkaat ajolasit päälle, mutta en tiedä oliko niistä enemmän hyötyä kuin haittaa, kun hyvin ne linssit peittyivät räntään ja piti välillä sitä pyyhkiä pois. Poljimme aika pitkälti hiekkateitä ympäriinsä ja kävimme Tammiston kautta Vanhankaupunginlahdelle kääntymässä. Ihan alkuun poljimme lämmittelyksi tai lähinnä kai kiusaksi Paloheinän mäen huipulle ja sitten tultiin samaa reittiä takaisin. Räntäsateessa ajaessa, maastopyörä tuntui aika kelpo menopeliltä. Jarrut ja renkaat pitivät hyvin, mutta tuli myös huomattua, ettei maastopyörä kulje ihan niin kevyesti kuin maantiepyörä ja sain tehdä paljon töitä, että pysyin jotenkin muiden matkassa mukana. Syke oli pyöräilyosuudella korkeampi kuin juoksuosuudella, kun yleensä sykkeet menee toisin päin. Toisaalta en ole nyt ihan hirveästi viime aikoina pyöräillyt, joten ei mikään ihme ettei pyörä kulkenut kevyesti. Ilmeisesti pitäisi vähitellen aloittaa sisäpyöräilytreenit, jottei pyöräily täysin unohtuisi.

Kulkupeli

Vaikka pyörässäni oli lokasuojat, niin ei etenkään siitä etummaisesta ei ollut ihan hirveästi hyötyä, kun kuraa lensi kasvoille ja kypäräänkin saakka. Hampaissa narskui kivasti hiekka. Takalokasuoja sentään suojasi jonkin verran ja selkäpuoli näytti suht siistiltä verrattuna niihin työkavereihin, keillä ei ollut lokasuojia lainkaan. Pyöräilykengät ja paksut hanskat toimivat aika hyvin, loppua kohden varpaat alkoivat vähän jäätymään. Toisaalta otin kengät koon isompana, niin saan tarvittaessa sinne vielä toiset tai paksummat sukat. Täytyy myöntää, että yksin olisi jäänyt tällainen parin tunnin fillarilenkki tekemättä tuossa räntäsateessa tai ainakin siitä olisi tullut paljon lyhempi. Pyöräilyosuuden mitaksi kertyi lopulta 42,6 km ja aikaa kului parisen tuntia, eli keskinopeus ei ollut mikään huima verrattuna maantiepyörälenkkeihin. Sitten pyörät lukkoon telineeseen ja uimahalliin vaihtamaan juoksukamat päälle. Muilta osin olin ottanut juoksua varten eri vaatteet, vain takki oli sama kuin pyöräilyosuudella. Oli ihanaa saada kuivaa vaatetta päälle, sen sijasta kostea hiihtotakki oli vähän ikävä pistää päälle. 

Vähän kuraa lensi

Juoksun alku tuntui vähän kankealta, mutta kyllä se siitä lähti rullaamaan ja varpaatkin alkoivat sulaa. Juoksu tuntui selkeästi kevyemmältä kuin pyöräilyosuus ja kun pyöräilyssä olin pitänyt perää, niin juoksussa pääsin sitten eturintamaan. Juoksureittimme kulki pitkin Keskuspuiston hiekkatietä Laaksoon saakka, jossa kävimme kääntymässä. Juoksuvauhti pyöri jossain 5:20-5:40 min/km -lukemissa, välillä tuli lähemmäs viiden minuutin kilometrejäkin. Hampaat irvessä ei kuitenkaan vedetty, vaan sellaista tahtia että pystyi vähän jutustelemaan siinä juoksun lomassa. Kymppi tuli täyteen jossain 52 minuutissa.
 

Triathlonin loppuverkaksi pääsin vetämään vielä 7,5 kilometrin matkan fillarilla kotiin. Saman matkan olin aamulla polkenut myös kotoa Pirkkolaan ennen triathlonin alkua, joten ihan kelpo määrä kertyi päivälle pyöräilyä. Kotona odotti sitten lämmin suihku sekä koneellisen verran pyykkiä pestäväksi päivän urheiluista. Kiva setti oli kokonaisuudessaan tuo triathlon ja oli mukava vetää se porukalla yhdessä läpi.

Ei enää niin puhtaat pyöräilykengät

Jostain syystä Garminin mittarini on alkanut kenkkuilemaan, muutama viikko sitten se ei suostunut siirtämään Viikin viitosen juoksudatoja koneelle ja päädyin resetoimaan sen. Nyt viikonloppuna se puolestaan siirsi nuo verryttelypyöräilyt nätisti Garmin Connectiin, mutta itse triathlonsuoritusta se ei suostu siirtämään. Mittarista itsestään pystyn noita triathlondatoja lukemaan eli aktiviteetti löytyy sieltä, mutta millään se ei suostu siirtymään koneelle. Koitin googletella erinäisiä ratkaisuja tähän ongelmaan, mutta toistaiseksi en vielä löytänyt mitään toimivaa ratkaisua. Googlettelu siis vielä jatkuu! Jos nämä ongelmat jatkuvat, niin pitänee harkita tuon mittarin päivittämistä uuteen versioon.

Triathlonporukkamme, tässä vaiheessa ei vielä satanut räntää. Muutamaa minuuttia myöhemmin tilanne oli jo vähän erilainen.

Katse seuraavaan kauteen

Tämän vuoden kisat on aika lailla taputeltu, joihinkin pienempiin kisoihin saatan vielä ottaa osaa, kuten joulukuussa juostavaan Aktia Cupiin, mutta pääkisat on kuitenkin jo vedetty, joten on hyvä hetki alkaa vähän miettiä, että mitä sitä oikein ensi vuonna tekisi. Alun perin suunnittelin osallistuvani täysmatkan triathlonille ensi vuonna, pupu meni kuitenkin pöksyyn ja päätin siirtää tätä tavoitetta vielä vuodella eteenpäin. Suurin syy tälle päätökselle oli syksyllä vallinnut ylirasitus ja luottamuksen lasku oman kunnon suhteen. Ensi vuonna ei kuitenkaan olisi tarkoitus ottaa vain rennosti, vaan jatkaa matkaa nopeammaksi ja kestävämmäksi kuntoilijaksi :)

Syksyä Chicagon suunnilla

Ensi vuoden kisojen suhteen olen lyönyt lukkoon (eli nimi lukee jo ilmoittautuneiden listassa) kolme kisaa. Toukokuussa on taas Helsinki City Run ja kesäkuun alussa Helsinki Half Marathon. Myös Joroisten puolimatkalle on suunta ensi kesänä. Näiden lisäksi mietinnässä on myös jokin toinen triathlonin puolimatka sekä myös ainakin yksi maraton. Maratonin suhteen olen harkinnut Helsinki City Marathonia, jossa on ensi vuonna uusi reittikin. Samaan aikaan on kuitenkin vielä triathlonkausi käynnissä, joten parempi ajankohta maratonille voisi olla myöhemmin syksyllä. Tällöin esimerkiksi Vantaan maraton olisi vaihtoehtona. Myös maratonin juokseminen ulkomailla on esillä, kohteina ovat olleet esillä ainakin Prahan ja Reykjavikin maraton.

Näin Jenkeissä

Näiden kisojen lisäksi suunnitelmissa olisi osallistua useampaan lyhempään kisaan, kuten kymppeihin ja vitosiin, sekä Helsinki Triathlonin harkkakisoihin. Myös varmaan Vuosaarijuoksuun menen juoksemaan puolimaratonin, järjestäjät lupailivat ilmaista osanottoa kisan voittajille ja täytyyhän tämä tarjottu etu hyödyntää :) Muutenkin tuo Vuosaarijuoksu oli kivanhenkinen tapahtuma, joten senkin puolesta sinne olisi mukava mennä.

Lunta tuli Helsingin kaduille

Tällainen olisi siis vähän hahmotelma ensi vuoden kisoista, kisakalenteri tulee vielä päivittymään tulevina kuukausina ja etenkin noita pienempiä kisoja saatan ottaa mukaan lyhyelläkin varoitusajalla. Tällä erää olen treeneissäni keskittynyt peruskuntoon ja lihaskuntoon. Olen nyt pyrkinyt pari kertaa viikossa joko salille tai BodyPump-tunnille. Viime viikon maanantaina kävin yli puolen vuoden tauon jälkeen BodyPumpissa ja lopputunnista lihakset tärisivät väsymyksestä, tätä fiilistä olinkin jo kerennyt kaivata! Maanantain treeni tuntui vielä pitkälle viikkoa lihaksissa. Peruskuntotreeniä on puolestaan kertynyt juoksun merkeissä, pyöräilyn ja uinnin suhteen pitäisi vähän taas aktivoitua. Lisäksi arkisin kävelyä kertyy yhteensä tunnin verran, kun olen nyt kävellyt töihin ja töiden jälkeen kotiin. Matkaa suuntaansa on reilut kolme kilometriä.

Maastojuoksulenkkarit

Toissaviikon vietin työmatkalla Jenkeissä ja jet lagin takia heräsin monena aamuna aikaisin. Hyödynsin nämä aamut menemällä salille tunniksi, juoksin alkuun puoli tuntia matolla ja perään tein puolen tunnin salitreenin. Kyseessä oli kohtalaisen lyhyt visiitti, kun vietin kohteessa vain viisi yötä. Viime viikonloppuna piti taas totutella parin vuoden tauon jälkeen juoksemaan lumessa,  kun tänne Helsinkiinkin satoi lunta. Nastalenkkareita en kuitenkaan vielä kaapista kaivanut esiin, vaan kokeilin ensimmäistä kertaa keväällä hankkimiani maastojuoksulenkkareita. Lumi on nyt taas jo sulanut pois, mutta eiköhän kohta löydy taas käyttöä nastalenkkareille.

Adidasheimon sivuilta voi muuten käydä lukemassa vähän sepustusta syksystäni ja Amsterdamin maratonista:  http://adidasheimo.com/blog/Syksy-prjctAmsterdamin-parissa 

Posket punaisina vuoden ensimmäisen lumilenkin jälkeen

Uusi ennätysaika syksyisellä Viikin Viitosella

Aiemmin tällä viikolla mainitsinkin, että viikonloppuna olisi edessä taas kisaamista. Lähtökohdat tämän päivän kisaan eivät olleet nyt ihan erinomaiset, sillä kovavauhtisia juoksutreenejä en ole tehnyt viikkoihin. Töissä on ollut kiirettä ja vähän ylitöitäkin on pitänyt tehdä, joten päädyin pitämään torstain ja perjantain lepopäivinä. Tänään aamupäivällä olotila oli vähän vetämätön ja kisaan lähtö ei nyt niin hirveästi houkutellut, olisi tehnyt enemmän mieli mennä vetämään jotain kevyttä pk-jyystöä ja juosta vain omalla mukavuusalueella. Koska olin kisaan kuitenkin jo ilmoittautunut, niin ei auttanut muu kuin ottaa pyörä alle ja suunnata kohti Viikkiä. Pyöräilyn ajaksi olin vaatettanut yläkropan ja kädet hyvin, mutta jalkoihin olin vetänyt vain lenkkarit ja juoksutrikoot, jonka seurauksesta yläkroppa hikoili pyöräillessä ja jalat puolestaan kohmettuivat. Viikkiin päästyäni vähänsin vähän vaatteita ja suuntasin sitten verkkaamaan juosten, alkuun juoksin pari kilometriä ihan vain kevyttä vauhtia, jotta saisin jalat ja muun kropan lämmiteltyä. Kolmannelle kilometrillä vedin muutamat avaavat vedot. Juoksutuntuma oli kaikkea muuta kuin kevyttä ja vähän toivoin, etten olisi ilmoittautunut kisaan ja olisin saanut mennä juoksemaan vain sitä pk-lenkkiä.

Viikin Viitosen juoksijoita

Ennen starttia vähensin vielä vähän vaatteita, ettei kisan aikana tulisi liian kuuma. Kisan startin lähestyessä tuli vaihdettua muutamat sanat yhden tutun kanssa ja kun tavoiteaikaa kyseltiin, niin heitin, että ehkä johonkin 21 minuuttiin voisi olla mahdollisuus päästä. Mielessäni tosin pohdin, että tulisinkohan pääsemän edes lähellekään tuota aikaa. Olin etukäteen antanut itselleni jonkinlaisen luvan olla tavoittelematta mitään ennätysaikaa ja tavoitteena oli vain juosta kovavauhtinen juoksu. Startin jälkeen tuli hetki vähän etsittyä paikkaa, jonkin verran ohittelin porukkaa, mutta jonkin verran porukkaa meni myös ohi. Ensimmäisen puolen kilometrin aikana menin myös edelläni juosseesta naisesta ohi ja edessä ei näyttänyt enää olevan muita naisia, joten oli mahdollisuudet kisan voittoon ellei tulisi mitään ihmeempää hyytymistä.

Ensimmäinen kilometri meni aikaan 4.07, joka oli varsin positiivinen yllätys. Vauhti tuntui aika hyvältä, sellaiselta että joutui tekemään töitä sen eteen, muttei kuitenkaan liian raskas. Toinen kilometri meni aikaan 4.00. Tässä vaiheessa sain ohitettua yhden selän ja samassa vaiheessa yksi rinnallani juossut mies painoi ohi. Ylämäissä vauhti luonnollisesti vähän hidastui, mutta jalat eivät menneet hapoille. Kolmas kilometri taisi taittua aikaan 4.06 ja sitten loppumatka olikin peltoaukealla juoksua. Edessä juoksevat miehet juoksivat sen verran kaukana, etten päässyt kenenkään selän taakse tuulensuojaa, vaan yksin oli vedettä peltosuorat läpi.

Raastamssa, sen verran lämmin tuli juostessa, että käsineet piti ottaa pois (kuva täältä)

Oli positiivinen fiilis huomata, ettei vauhti tuntunut hyytyvän. Koitin keskittyä etenkin yläkropan hyvään juoksuasentoon ja avustaa käsillä vauhdin ylläpidossa. Neljäskin kilometri meni hyvään aikaan ja aloin laskeskelemaan, että uuteen ennätysaikaan voisikin olla hyvät mahdollisuudet! Tsemppasin itseäni pitämään vauhtia yllä ja laskeskelin myös minuutteja maaliin. Viimeisen kilometrin lopulla sain vielä vähän kiristettyä vauhtia ja ohitettua vielä yhden selän. 5 kilometrin kisa-aikaa tuli parannettua 12 sekunnilla, uusi ennätysaika on nyt 20:34 :) Kaksitoista sekuntia kuulostaa aika vähältä, mutta itselleni tuo iso parannus. Edellisen ennätysajan olin juossut yli vuosi sitten ja yrittänyt sitä sen jälkeen useamman kerran rikkoa ja nyt kun edes sinänsä yrittänyt ennätysaikaa, sain sitä ihan merkittävästi parannettua. Hyvin menneestä kisasta jää kyllä hyvä fiilis!

Uusi ennätysaika

Tulosparannuksen lisäksi olin maalissa myös ensimmäinen nainen, mutta koska olen jo voittanut aiemmin Viikin Viitosen mitalin, niin en sitä voi enää saada, joten mitali meni toisena maaliin juosseelle naiselle. Hyvän juoksun lisäksi hymyn huulille toi uudella maastopyörällä ajelu. En ole kaiken matkaamisen, töiden teon ja lepäämisen tiimoilta kerennyt sillä hirveästi ajaa, mutta tänään fillaroin sillä Viikkiin ja takaisin. Odotan, että pääsisin ajelemaan sillä vähän pidempää lenkkiä, mutta sitä joudun ainakin vielä viikon verran odottamaan.

Maastopyörällä liikenteessä, piuhaa riittää

Syketietoja ja tarkkoja kilometriaikoja viimeisistä kilometreistä minulla ei harmillisesti ole, sillä Garmin-mittarini sekosi tänään täysin ja jouduin nollaamaan sen täysin, jonka seurauksesta myös kaikki siihen tallentuneet tiedot pyyhkiytyivät pois. Etenkin nuo syketiedot olisivat kiinnostaneet minua. Sykkeitä en uskaltanut vilkaista kertaakaan kisan aikana, joten en osaa yhtään arvioida millä keskisykkeellä tuli tänään juostua. Ehkä kaikkea ei aina tarvitsekaan tietää :)

Tuntuu, että olen koko syksyn ottanut aika kevyesti ja levännyt paljon, mutta silti joitakin tulosparannuksia on tapahtanut. Ehkä sitä pitää alkaa vähitellen uskomaan sitä, että kunto paranee levossa.

Kisan jälkeen kotona tyytyväinen juoksija

Ylimenokautta

Maratonin jälkeen on ollut vähän hiljaista urheilurintamalla, muuta ohjelmaa on sen sijaan riittänyt. Ensimmäisen maratonin jälkeisen viikon otin todella kevyesti, poljin vain pari kertaa työmatkat ja kävin kerran uimassa. Lisäksi ohjelmaan mahtui krav maga-lajikokeilu, tämä oli tosin osana yhden kaverin polttariohjelmaa. Viime viikolla tein jo paluun juoksun pariin juoksemalla peräti kolme lenkkiä, ensimmäinen juoksu tuntui todella hyvältä ja kevyeltä, olinkin jo kaivannut juoksemista. Muutkin lenkit tuntuivat ihan hyviltä ja koitin juosta vain pk-sykkeillä. Kolmannella lenkillä juoksin Helsingin rantoja pitkin ja sain vähän lisähaastetta kovasta vastatuulesta. Kävin myös pitkästä aikaa tekemässä salitreenin, etenkin selkäni oli tuota treeniä kaivannut. Amsterdamin maratonin lähestyessä olin keskittynyt vain juoksuun ja uinnit sekä salitreenit olivat jääneet pois ja tämän tunsin kyllä hyvin selässäni. 

Fiksun näköistä touhua kaverin polttareissa

Loppuviikko puolestaan meni reissujen parissa, ensin tein yhden yön visiitin Tallinnaan ja viikonlopuksi oli tiedossa kaveriporukan yllärireissu. Olin saanut ohjeeksi vain ilmestyä lentokentälle tiettyyn aikaan perjantai-iltapäivällä käsimatkatavaroiden ja passin kera. Viikonlopun matkakohde selvisi vasta turvatarkastuksessa ja Köpikseen siis päädyimme lähtemään. Meitä oli tässä porukassa yhteensä 7 henkeä ja kahdella oli matkanjärjestäjän hattu päässä. Koko viikonloppu jatkui samaan tyyliin, tulevasta ohjelmasta ei tihkunut tietoja etukäteen. Reissun aikana tuli syötyä hyvin, ensimmäisenä iltana oli 12 ruokalajin illallinen ja toisena ilta 8 ruokalajin illallinen. Nälkää ei todellakaan tarvinnut nähdä. Ruoan lisäksi ohjelmaan mahtui mm. Tivolissa käynti, veneretki, brunsseja ja visiitti vanhalle Carlsbergin tehtaalle.

Kurpitsakoristelua Köpiksessä

Carlsbergin laatikoita

Tällä viikolla on tarkoitus vähän nostaa urheilun määrää, mutta vetää silti lähinnä vain pk-sykkeillä ja tehdä pari salitreeniä. Lauantaina joudun tosin käydä vähän raastamassa viiden kilometrin verran Viikin Viitosessa. Ennätyksiä en tästä juoksusta odota, sillä en ole pitkään aikaan juossut kovia vetoja tai edes juossut tuolla viiden kilometrin kisavauhdilla. Mutta kovatehoisen treenin tuosta ainakin saa. Ensi viikko vierähtääkin taas työmatkan parissa, mutta sen jälkeen olisikin tarkoitus aloittaa jonkinlainen peruskuntokausi.

Köpis

Tuulimylly

Adidasheimon prjctAmsterdamin treenit ovat nyt muuten päättyneet. Nopeasti on syksy mennyt ja loppukesästä alkanut prjctAmsterdam huipentui lokakuun puolessa välissä juostuun Amsterdamin maratoniin. Oli hienoa olla tässä porukassa mukana ja saada myös valmennusta sekä tehdä uudenlaisia treenejä. Osa treeneistä oli sellaisia mitä en yksin olisi koskaan kuvitellutkaan tekeväni ja ylivoimaisesti ykköseksi näistä nousee treeni Eläintarhan urheilukentällä, jossa juoksimme kentän ympäri lähemmäs 50 kertaa! Valmentajamme Joonas oli varoitellut etukäteen, että oli tiedossa kova treeni, mutta silti en osannut odottaa mitään tuollaista. Välillä oli hyvä, että päivän treenin kuuli vasta paikan päällä, niin sitä ei voinut etukäteen liikoja miettiä. 

Köpiksen oopperatalo

Pakollinen matkaselfie

Juoksutekniikastani olen myös saanut arvokasta kommenttia ja kehittämistä siinä riittää edelleen. Jotenkin sitä luulisi, että kuka tahansa nyt osaa juosta, mutta kummasti oikea juoksutekniikka on aika haastavaa. Vähän haikealta tuntuu, kun prjctAmsterdam on päättynyt. Etenkin loppukesän kovia treenejä urheilukentällä kaipaan, niistä tuli aina lähdettyä kaikkensa antaneena hymyillen kotiin. Maratonin pienen aikaparannuksen lisäksi tuli prjctAmsterdamin aikana myös muitakin tuloksia. Paransin aikaan myös kympillä ja lisäksi saldona on myös elämäni ensimmäinen juoksukisavoitto Suomessa, matkana oli puolimaraton Vuosaarijuoksussa. Haasteista huolimatta syksy on ollut aika onnistunut.

Tivolin tunnelmaa