Kävin eilen pitkästä aikaa spinning-tunnilla ja oli mukava päästä taas polkemaan vaikken lukkopolkimia päässyt käyttämään, kun spinning-kenkiäni en viitsinyt ottaa tänne ulkomaille mukaan. Poljin siis ihan tavallisissa juoksulenkkareissa, onneksi polkimissa oli sentään tuttuun tapaan remmit toisella puolella, niin sai vähän paremmin pyöritystä tehtyä. Viime talvena kävin yleensä kerran viikossa spinningissä ja kevään tullen spinning-tunnit jäivät, kun pääsi ulos pyöräilemään. Edellisestä spinning-tunnista oli siis kerennyt kulua useampi kuukausi.
Täällä käytetty spinning-pyörä erosi jonkin verran Suomessa tottumiini pyöriin verrattuna. Alta löytyy kuva eilen käyttämästäni pyörästä. Ensinnäkin kiekko oli takana, eikä tuttuun tapaan edessä. Nyt ei ollut ainakaan vaarana, että hikipyyhe tippuisi polkiessa pyörivän kiekon päälle. Toiseksi, kaikki pyörät oli varustettu mittareilla, joista näki kadenssin, wattit, vaihteen, poljetun ajan sekä poljetun matkan. Etenkin tuon kadenssin näkeminen oli itselleni hyvin valaiseva kokemus! Monista pyöräily- ja triathlon-lehdistä olen lukenut, että taloudellisin kadenssi pyörii jossain 90 kierrosta/minuutti -tuntumassa. Oma maantiepyöräni on kyllä varustettu mittarilla, mutta siinä ei näy tuo kadenssi, joten en ole ollut oikeastaan yhtään tietoinen, että millaisilla pyöritysnopeuksilla olen painanut menemään. Toki olen yrittänyt polkea yleensä mahdollisimman pienillä vaihteilla ja pitää yllä korkeaa kadenssia. Yllättävän vaikeaa oli kuitenkin eilen koittaa ajaa tasaisesti jotain tiettyä kadenssia. Lisäksi mittari myös oli aika raadollinen kertomaan, että kuinka paljon tai oikeastaan vähän sitä todellisuudessa pystyi kiristämään pyöritysnopeutta ohjaajan käskiessä.
60 minuutin spinning-tunti kului eilen nopeasti, kun keskityin aika paljon mittarin seuraamiseen. Oli myös hyvä, että käytetty vaihde näkyi mittarissa, joten pystyi seuraamaan että oliko pyöritys raskasta väsymyksestä vai oikeasti isommasta vaihteesta johtuen. Kuten spinning-pyörissä yleensä, myös täällä vaihteita, tai oikeammin ehkä vastusta, pystyi säätämään portaattomasti.
Täällä käytetty spinning-pyörä erosi jonkin verran Suomessa tottumiini pyöriin verrattuna. Alta löytyy kuva eilen käyttämästäni pyörästä. Ensinnäkin kiekko oli takana, eikä tuttuun tapaan edessä. Nyt ei ollut ainakaan vaarana, että hikipyyhe tippuisi polkiessa pyörivän kiekon päälle. Toiseksi, kaikki pyörät oli varustettu mittareilla, joista näki kadenssin, wattit, vaihteen, poljetun ajan sekä poljetun matkan. Etenkin tuon kadenssin näkeminen oli itselleni hyvin valaiseva kokemus! Monista pyöräily- ja triathlon-lehdistä olen lukenut, että taloudellisin kadenssi pyörii jossain 90 kierrosta/minuutti -tuntumassa. Oma maantiepyöräni on kyllä varustettu mittarilla, mutta siinä ei näy tuo kadenssi, joten en ole ollut oikeastaan yhtään tietoinen, että millaisilla pyöritysnopeuksilla olen painanut menemään. Toki olen yrittänyt polkea yleensä mahdollisimman pienillä vaihteilla ja pitää yllä korkeaa kadenssia. Yllättävän vaikeaa oli kuitenkin eilen koittaa ajaa tasaisesti jotain tiettyä kadenssia. Lisäksi mittari myös oli aika raadollinen kertomaan, että kuinka paljon tai oikeastaan vähän sitä todellisuudessa pystyi kiristämään pyöritysnopeutta ohjaajan käskiessä.
 |
| Käyttämäni spinning-pyörä, kuva täältä |
60 minuutin spinning-tunti kului eilen nopeasti, kun keskityin aika paljon mittarin seuraamiseen. Oli myös hyvä, että käytetty vaihde näkyi mittarissa, joten pystyi seuraamaan että oliko pyöritys raskasta väsymyksestä vai oikeasti isommasta vaihteesta johtuen. Kuten spinning-pyörissä yleensä, myös täällä vaihteita, tai oikeammin ehkä vastusta, pystyi säätämään portaattomasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti